yle.fi




Elävä arkisto / Urheilu / Kesäolympialaiset / Suomelle yli 100 kultaa kesäolympialaisista /

Ateenasta Lontooseen

1896 - 1908

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).
Kuva: Ateenan olympiastadion. Suomen urheilumuseo.

Nykyajan olympiahistoria alkoi Ateenan kisoista vuonna 1896. Ensimmäiset suomalaiset olivat mukana vasta vuoden 1906 "välikisoissa" - Itävallan lipun alla.

Vuoden 1896 jälkeen olympiahistoria jatkui Pariisin (1900) ja St. Louisin (1904) kesäkisoilla. Kreikkalaiset järjestivät vuonna 1906 kisat, joita ei kuitenkaan lueta virallisiksi olympialaisiksi.

Ateenan välikisoissa oli mukana neljä suomalaisurheilijaa omalla kustannuksellaan. Avajaisissa he eivät halunneet marssia Venäjän lipun alla, joten itävaltalaiset ottivat suomalaiset mukaansa. Avajaisista poistuttiin sitten USA:n tunnusten alla (leike 4)

VERNER JÄRVINEN eli Isä-Järvinen (leike 5) oli aikansa suomalainen ihmemies. Moniosaaja otti kiekossa pronssia, selviytyi keihäässä viidenneksi ja työnsi kuulaakin pisimmälle. Tulos tosin hylättiin tekniikkavirheen vuoksi.

Antiikin kiekonheitto oli Järviselle vieras laji. Hän seurasi kuitenkin sen harjoituksia jonkin aikaa, totesi osaavansa itsekin ja viskasi kilpailussa kultaa.

VERNER WECKMAN oli ensimmäinen suomalainen olympiavoittaja. Hän sai kreikkalais-roomalaisessa painissa kultaa sekä Ateenan välikisoissa (85 kg) että Lontoon varsinaisissa olympialaisissa vuonna 1908 (93 kg). Painiottelut kysyivät kuntoa, sillä ne käytiin aukean taivaan alla paahtavassa auringonpaisteessa (leike 6).

TOIVO NESTORI ARO oli Suomen ensimmäinen kansainvälisen tason uimahyppääjä. Muiden maanmiestensä tapaan hän pääsi Lontoossa ensi kertaa ihmettelemään tomaatteja, banaaneja ja muita eksoottisia hedelmiä (leike 9).

Aro selviytyi Lontoon kisoissa loppukilpailuun, mutta kukaan ei huomannut ilmoittaa hänelle niiden ajankohtaa. Ei ollut muutenkaan epätavallista, että kilpailijat myöhästyivät oman lajinsa startista (leike 10).

Teksti: Jukka Lindfors

AVAINSANAT: Ateena, banaani, haastattelut, keihäänheittäjät, Kesäolympialaiset 1900, Kesäolympialaiset 1904, Kesäolympialaiset 1908, kiekonheittäjät, Kreikka, Lontoo, muistelu, olympialaiset, olympiavoittajat, painijat, Pariisi, Ranska, St. Louis, uimahypyt, urheilu, Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat

Anna palautetta sivun sisällöstä

Lähetä artikkelin linkki


Sisältötiedot

ALKUPERÄISEN OHJELMAN OTSIKKO:
Olympiakisat 100 vuotta.
Kommelluksia kilpailussa.
Ensimmäinen kultamitalimies Ateenan olympiakisoissa.
Uintiurheilumme Nestor.

1996: YLE Radio Suomi.

HAASTATELTAVAT: Verner Weckman, Toivo Aro

OHJELMAN TEKIJÄT:
Voitto Raatikainen (toim).
Harri Eljanko (toim).
Raul Falin (toim).

Kuva: Ateenan olympiastadion. Suomen urheilumuseo.

Aiheeseen liittyviä linkkejä

Internet

Tulosta sivu Ylös

Julkaistu 02.06.2008

Hae Elävästä arkistosta

Yllätä itsesi

Elävän arkiston nettiradio

Elävä arkisto -visa

Elävä arkisto Facebookissa

Elävä arkisto Twitterissä