Nopeasti käynnistyneistä laajoista etsinnöistä huolimatta Ailia ei koskaan löydetty. Poliisin johtamissa etsinnöissä käytettiin lämpökameralla varustettua helikopteria, maastoetsintöihin erikoistuneita koirapartioita sekä varusmiehiä. Vesistön tutkimismenetelmäkin oli käytössä.

Iloisen ja ikäisekseen hyväkuntoisen naisen taustoista ei löydy selitystä sille, mitä lopulta tapahtui. Sukulaiset muistavat 78-vuotiaan Ailin topakkana ja seurallisena mummuna.

Tutkimusaineistosta ja henkilöhistoriasta löydy mitään viitteitä siihen, että Aili olisi itse aiheuttanut katoamisensa, kertoo ylikomisario Reijo Federley. Samoin on poissuljettu teoria siitä, että hän olisi joutunut henkirikoksen uhriksi.

Jäljellejäävistä vaihtoehdoista tutkinta on keskittynyt onnettoman sattuman linjalle. Epätietoiset omaiset ovat pyrkineet löytämään vastauksia avoimiin kysymyksiin kaikin mahdollisin keinoin. Erityisesti he ovat peräänkuuluttaneet avoimempaa tiedotuslinjaa Heinolan reumasairaalalta.

Heillä oli vaikeuksia saada käsiinsä Aili Sarpiota koskevat tiedot ja dokumentit sairaalajaksolta. Toivoisimme vain, että tapahtumien kulku selviäisi meille. Että kaikessa olisi kyse onnettomien sattumien summasta eikä yksittäisen henkilön tekemistä valinnoista ja niiden seurauksista, pohtii Katariina isoäitinsä kohtaloa.

AVAINSANAT: eläkeläiset, epäily, epävarmuus, Heinola, Heinolan reumasairaala, henkirikokset, häviäminen, ikävä, itsemurha, kadonneet, kaipaus, katoaminen, kohtalo, kuolema, kuolemantuottamus, murha, poliisi, rikokset, sattuma, selvittämättömät rikokset, suru, tappo, toivottomuuus, tunnistaminen, tuntomerkit, viranomaiset

Anna palautetta sivun sisällöstä