RSSElävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit /
K.J. Ståhlberg loi
tasavallan muodot
1865-1952
Laillisuus, edistys ja kansanvalta leimasivat K.J. Ståhlbergin uraa. Suomen ensimmäiseksi presidentiksi hän nousi tasavaltaa kannattavien äänin.
Vastaehdokkaanaan oli monarkistien ja oikeiston tukema Mannerheim.
Kuivakka laillisuusmies Ståhlberg oli jatkuvasti oikeiston hampaissa.
Tasavallan kannattajalle osoitettiin epäkunnioitusta monin tavoin. Ståhlbergin protokollan mukaisiin kutsuihin Mannerheim vastasi kohteliaasti: “Ratsuväenkenraali, vapaaherra Mannerheim valittaa, että hänellä ei ole tilaisuutta noudattaa kutsua linnaan ja sen iltajuhlaan.”
Jatkokaudesta Ståhlberg kieltäytyi sillä perusteella, ettei saman henkilön ole viisasta toimia presidenttinä kahta kautta. “Luuletteko, että minä teen niin kuin se entinen diiva, joka vielä antaa toisen näytöksen”, tokaisi Ståhlberg, kun häntä taivuteltiin toiselle kaudelle.
Ståhlbergin oma ehdokas seuraajaksi oli Risto Ryti. Kun seuraajaksi valittiin kuitenkin Lauri Kristian Relander, Ståhlbergin kerrotaan käyttäneen voimakkainta ilmaisua mitä hänen repertuaaristaan löytyi: “Hitto!”
Teksti: Reijo Perälä
AVAINSANAT: demokratia, Edistyspuolue, Helsinki, itsenäistyminen, juristit, kyyditykset, laillisuus, lapuanliike, liberalismi, Mäntsälän kapina, neuvonantajat, nuorsuomalaisuus, Oulu, parlamentarismi, presidentit, suomalaisuus, Suomussalmi, tasavalta, tasavaltalaisuus, uudistukset
Katsele ja kuuntele
K. J. Ståhlbergin virkaanastujaispuhe
2 audioleikettä
Tasavallan ensimmäinen presidentti K. J Ståhlberg muistetaan etäisenä miehenä, joka teki aikalaisiinsa majesteetillisen vaikutuksen.
Katsele ja kuuntele
Ensimmäinen presidentti astuu virkaansa 1919
1 videoleike
Suomen tasavallan ensimmäinen presidentti K. J. Ståhlberg valittiin virkaansa heinäkuussa 1919. Kuningashaaveet, joita erityisesti oikeisto oli suosinut, haudattiin nopeasti. Suomesta tuli tasavalta.
Katsele ja kuuntele
Laillisuusmies Ståhlberg Lapuan liikkeen hampaissa
1 videoleike
K. J. Ståhlberg oli Lapuan liikkeen kannattajien hampaissa koko liikkeen toiminnan ajan. Laillisuutta korostava presidentti oli lapualaisille kuin punainen vaate.
Katsele ja kuuntele
Ståhlbergin hautajaiset
1 videoleike
Vanhuutensa päivinä K. J. Ståhlberg oli arvostettu “vanhempi valtiomies”, jonka neuvoja hänen seuraajansa kuuntelivat. Erityisen läheisen suhteet Ståhlbergillä oli J. K. Paasikiveen, joka turvautui edeltäjänsä asiantuntemukseen mm. YYA-sopimusta laadittaessa.
Katsele ja kuuntele
Ståhlbergille patsas eduskuntatalon eteen
3 videoleikettä
Jokainen itsenäinen maa on pysyttänyt omille nokkamiehilleen patsaat ja kipsipäät. Niin myös Suomi.
Eduskuntatalon eteen arvokkaimmalle paikalle ensimmäisenä nousi vuonna 1959 tasavallan presidentin K. J. Ståhlbergin patsas.
Katsele ja kuuntele
Kansakunnan perillinen Maija Kaukoranta o.s. Ståhlberg
1 videoleike
Suomen tasavallan ensimmäisen presidentin lapsenlapsi Maija Kaukoranta kertoo isoisästään.
Katsele ja kuuntele
Tietolaatikko
- Tasavallan ensimmäinen presidentti 1919-25. Valittiin virkaan eduskunnan valitsemana 143:lla äänellä. Vastaehdokkaana Mannerheim, joka sai 50 ääntä.
- Kokenut laillisuusmies, jota Mannerheim, monarkistit ja oikeisto vierastivat.
- Lokakuussa 1930 Lapuan liikkeen kannattaja “muiluttivat” tasavallan ensimmäisen presidentin ja hänen puolisona Ester Ståhlbergin, o.s. Elfving, Helsingistä Joensuuhun.
- Oli ehdokkaana myös vuosien 1931 ja 1937 vaaleissa, mutta hävisi täpärästi.
- Toimi presidenttikautensa jälkeen mm. kansanedustajana ja useiden lakikomiteoiden asiantuntijana.
- Vanhempina päivinään seuraajiensa - mm. J.K. Paasikiven - luotettu neuvonantaja.
- Syntyi Suomussalmella 28.1.1865, kouluvuodet Oulussa, kuoli 22.9.1952 Helsingissä.
Aiheeseen liittyvää kirjallisuutta
- Jukka-Pekka Pietiläinen: Tasavalta perustetaan 1919-1931. Teoksessa Tasavallan presidentit. Päätoimittaja Raimo Väyrynen. Jyväskylä 1992.
- Ester Ståhlberg: Voittojen ja tappioiden vuodet. Päiväkirja 1926-1934. Porvoo 1986.
- Sakari Virkkunen: Ståhlberg. Suomen ensimmäinen presidentti. Keuruu 1978.
Julkaistu 08.09.2006
Hae Elävästä arkistosta
