Elävä arkisto / Kotimaa / Suomen presidentit / Risto Ryti - sotavuosien presidentti /

Rytin lupaus Hitlerille
sodan jatkamisesta

1944

HUOM: Valitettavasti palvelussa on hetkellinen tekninen häiriö. Kokeile ladata sivu hetken kuluttua uudelleen. Ohjeita. Jos käytät Elävää arkistoa ulkomaisessa verkossa saattaa kyseinen klippi olla sopimusehtojemme johdosta katseltavissa vain Suomessa, tällöin asiasta on maininta artikkelissa.

OBS: Tillfälligt tekniskt avbrott. Prova att ladda om sidan eller kom tillbaka om en stund. Tilläggsuppgifter. Om du använder Arkivet utanför Finland kan du kontrollera om klippet på grund av våra kontraktsvillkor endast är tillgängligt i Finland. Detta står i så fall i artikeln.

NOTE: Our service is experiencing temporary technical difficulties. We are sorry for the inconvenience, please try again after a while or try to refresh the page. Some videoclips are only available in Finland due to the terms of our agreements (possible limitations are mentioned in the article).

Rytin viesti Hitlerille 26.05.1994 | kesto: 33:05 (Audio)

Neuvostoliiton suurhyökkäys Kannaksella alkoi 9.6.1944. Puolitoista viikkoa hyökkäyksen alkamisen jälkeen Viipurikin oli jo menetetty. Neuvostoliitto vaati 22.6.1944 Suomea antautumaan ehdoitta, mutta samana päivänä saatiin tieto Saksan ulkoministeri Ribbentropin Suomen-vierailusta.

Tukalassa tilanteessa presidentti Ryti otti maan kohtalosta henkilökohtaisen vastuun.

Suomeen saapunut Joachim von Ribbentrop ilmoitti Saksan aseavun ehdoksi, ettei Suomi saa solmia erillisrauhaa ilman liittolaisensa suostumusta.

Epäröivä presidentti Ryti taipui Mannerheimin ja pääministeri Linkomiehen ajamalle kannalle ja sitoutui Suomen ja Saksan yhteistyösopimukseen yksityisessä kirjeessään Hitlerille.

Koska asiaa ei oltu viety eduskunnan hyväksyttäväksi, Rytin elokuinen ero presidentin tehtävistä vapautti Suomen sopimuksesta. Rytille sopimus merkitsi kuitenkin vankeustuomiota sodanjälkeisessä sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä.

Everstiluutnantti Sampo Ahto kertoo oheisessa ohjelmassa vuoden 1944 Ribbentrop-sopimuksen synnystä ja arvioi sen merkitystä.

AVAINSANAT: armeijat, asemasota, aseveljeys, evakot, evakuointi, huittislaiset, hyökkäyssota, jatkosota, kansallissosialismi, Karjala, Karjalan kannas, Lapin sota, Moskovan rauha, natsit, Pariisin rauhansopimus, presidentit, puna-armeija, puolustusvoimat, rauhanneuvottelut, satakuntalaiset, sotakorvaukset, sotilasliitot, talvisota, toinen maailmansota, Viipuri, välirauha, YH, Ylimääräiset harjoitukset