Osakeyhtiöissä ylintä valtaa käyttää yhtiökokous. Ohjelmassa selvitettiin, kuinka monta yhtiökokouksen osanottajaa tarvittiin äänten enemmistöön 20 suurimmassa teollisuusyrityksessä. Vastaus oli hätkähdyttävä: keskimäärin yksi tai kaksi kokousedustajaa riitti äänten enemmistöön.

Tuolloin Suomen talouselämässä oli kolme suurta valtakeskittymää: suurpankit SYP ja KOP sekä valtio. Ohjelma alkaa Suomen suurimman teollisuusyrityksen yhtiökokouksella. Paikka oli valtioneuvoston linnan karu kellarihuoneisto ja kokouksessa oli läsnä kaikkiaan kuusi henkilöä, joista kolme viran puolesta. Tällainen oli Neste Oy:n yhtiökokous ennen kuin yritys oli fuusioitu Fortumiksi ja viety pörssiin.

1960-luvulla vallasta suomalaisyhtiöissä kertoi Laulu 20 perheestä. 1990-luvun alkuun mennessä suurpankit olivat syrjäyttäneet suvut. Laulun 20 perheestä jäljellä olivat tuolloin vielä jäljellä Ahlström, Ehrnrooth, Björnberg, Rettig, Erkko ja Serlachius. Entä nyt?

Keväällä 1991 suurpankit KOP ja SYP vielä rakentelevat miljardeilla markoilla omia finanssilinnakkeitaan. Ollaan menossa kohti suurta tuhoa, mutta pankeille tärkeintä näyttää olevan oman omistuspiirin betonointi.

Pääjohtaja Ahti Hirvonen perustelee SYP:n omistusjärjestelyjä ”ensi vuosituhannelle” ulottuviksi pitkän tähtäimen ratkaisuiksi. KOP:n leirin vakuutusyhtiö Pohjolan johtaja Pirkko Alitalo vakuuttaa, että KOP:n omistusjärjestelyt osoittavat kannattavuutensa ”5-10 vuodessa”.

Omistusjärjestelyihin sijoitetut miljardit menivät hukkaan. Neljä vuotta haastattelujen jälkeen SYP ja KOP yhdistyivät Meritaksi, joka sitten vuonna 1998 myytiin ruotsalaiselle roskapankki Nordbankenille.

Teksti: Timo-Erkki Heino

AVAINSANAT: dokumenttiohjelmat, kansantalous, osakesäästäminen, pankit, talouselämä, taloustieteet, tutkiva journalismi

Anna palautetta sivun sisällöstä