Enon varjo/henkilöt | yle.fi

etusivulle
juoni lyhyesti
tuotanto
sarjan henkilöt näyttelijät
palaute

Vili,
Mikiksen veli ja taikurikoululainen

Jenna, konstaapelin tytär

Mikis, divariapulainen

Marleena Kiiskinen, divarinomistaja

Jukka Eno, liikemies

Esko Röyttä, rikosylikonstaapeli

Sirola, hammaslääkäri

Auli, Enon tyttöystävä ja hammashoitaja

Nyberg, pankinjohtaja ja Aulin isä

Kauhanen, ekonomi

Zappa ja Ike, veljekset

Muut sivuosan esittäjät

etusivulle | juoni lyhyesti | tuotanto | näyttelijät | palaute

MARLEENA KIISKINEN, 51, pitää keräilydivaria Helsingin Kalliossa, kotoisin Hämeenlinnasta. Piti samanlaista liikettä Hämeenlinnassa, mutta osti liian kalliilla ja myi liian halvalla ja teki konkurssin. Pitää ihmisistä ja kaikesta vanhasta, mutta hallitsee myös tietokoneen ja internetit sun muut. Liikeasioissa toisinaan vähän liian hyväuskoinen, joskus myös ihmisten suhteen. Ehdottoman postiivinen ihminen, entinen nuoriso-ohjaaja. On vasta avannut liikkeen (Kallion Keräily) ja muuttanut Helsinkiin. Asuu liikkeen varastohuoneessa. Ajaa farmariautoa, joka on firman nimissä. Harrastaa kädestä ennustamista ja unien tulkintaa yms. noin huvin vuoksi. Taitaa myös ju-jutsun, osaa tarvittaessa olla karski.
Enon jälkeen Mikis on Kallion Keräilyn varsinainen omistaja, siitä on oikein paperit (kauppakirja) jotka on päivätty ennen Enon virallista kuolemaa. Marleenahan ei voi omistaa mitään, koska hän maksaa vieläkin entisen yrityksensä henkilökohtaisia takauksia, mutta Mikis lupaa ottaa hänet töihin. Marleena haluaa vain pitää liikettään ja elää elämäänsä. Pitää lapsista. Pitää Röytästäkin, mutta kun on koko ikänsä asunut yksin, on vaikea tehdä aloitetta. Ei erityisesti pidä Enosta, koska epäilee ettei Eno hanki rahojaan aivan rehellisesti, mutta sukulainen on sentään sukulainen.

Christieitä keräilevä (- Niissä on virkavalta niin tyhmää, että meikäläinenkin tuntee ittensä melkein fiksuksi) peruspessimisti, rikosylikonstaapeli ESKO RÖYTTÄ, 48, viipyy usein liikkeessä niin pitkään, että voisi epäillä hänen elättelevän toiveita Marleenan suhteen, mutta Röyttä ei viitsi esittää päivällistä tai muutakaan, koska epäilee ettei Marleena kuitenkaan suostuisi. Röyttä haluaa myös päästä perille Enosta, joka on hämärämiehen maineessa. Kantaa huonoa omaatuntoa siitä, ettei ehdi olla tarpeeksi tyttärensä Jennan kanssa. Ex-vaimo lähti tupakanostoon, kun Jenna sai hampaita, jätti Röytän tyttöä vahtimaan ja katosi sen sileän tien Turkuun, josta oli kotoisinkin. Äiti tapaa tyttöä ehkä kerran vuodessa, löysi Turusta itselleen rikkaan miehen. Ei ihme, että Röyttä aristelee uutta alkua. Haluaisi seurustella Marleenan kanssa, mutta rohkeus ei riitä aloitteen tekemiseen. Peittää arkuutensa pessimismiin. Haluaisi viettää enemmän aikaa Jennan kanssa, mutta työpäivät venyvät. Haluaa päästä perille Enosta ja hänen kuolemastaan.

JUKKA ENO, 40, on Marleenan serkku, epämääräinen liikemies (ammattipeluri ja -huijari, tarvittaessa myös varastetun tavaran välittäjä - ei rikosrekisteriä), joka antoi rahat firman perustamiseen ja pitää toimistoaan keräilydivarin takahuoneessa. 80-luvun lopussa Eno katosi välillä Viroon velkojia pakoon mutta palasi muutama vuosi sitten ja tulee nykyään mainiosti toimeen, vaikka harva oikein tietää millä. Enolla on upea kaksio merinäköalalla, valkoinen sporttimersu alla ja harva se päivä uusi kallis puku tai uusi Rolex (jotka kyllä taitavat olla piraattikopioita). Toisinaan Enolla käy liikkeessä vähäpuheisia vieraita, joiden kanssa hän lähtee lounaalle tai kahville. Lapsille Eno on mukava, tuo myös lahjoja ulkomailta, joissa käy tuon tuostakin. Marleena ja Eno eivät ole parhaissa mahdollisissa väleissä, koska Marleena epäilee Enon käyttävän divaria hämärien puuhiensa julkisivuna. Eno taas muistuttaa herkästi, mistä keräilydivarin perustamisrahat ovat peräisin. Toimii herkästi ennen kuin ajattelee, muttei kadu tai häpeä mitään. Opettaa mielellään lapsille omaa huijarin elämänfilosofiaansa: kellekään ei kannata paljastaa kaikkia korttejaan.

MIKIS MIKKONEN, melkein 15, Marleenan iso mutta veltto tuurausapulainen. Asuu lähettyvillä, ei oikein tiedä miksi haluaisi isona tai haluaako edes tulla isoksi, on menossa yhdeksännelle luokalle ja sen jälkeen kai lukioon, tai jotain. Haluaisi sohvan takahuoneeseen, jotta voisi odotella siellä asiakkaita. Välkky kaveri, jos jaksaa käyttää aivojaan. Ruumiillinen työ ei kiehdo, muttei oikein tavoitteellinen opiskelukaan. Isä entinen kaupungin mittamies, äiti siivooja. Nyt vanhemmilla oma siivousfirma, johon poikiakin yritetään jatkuvasti saada hommiin. Mikis on pelastautunut siivoukselta Marleenan tuurausapulaiseksi.
Nimi Mikis johtuu siitä, että äiti oli aikoinaan hulluna Theodorakisiin. Vanhemmat ovat huolissaan, tuleeko pojasta ikinä oikein mitään. Viliin he luottavat enemmän. Mikis saa suunnan elämälleen, kun Eno lahjoittaa divarin hänelle (Marleenahan ei konkurssinsa takia voi omistaa mitään).

VILI MIKKONEN, 10, Mikiksen pikkuveli. Pitää Mikiksen puolta Jennan arvostellessa. Harjoittelee ahkerasti Enon opettamia korttitemppuja, käy taikurikoulua. Tarkkanäköinen kaveri, jonka päässä raksuttaa melkoista kyytiä.
Haluaa isona taikuriksi. Ihailee Enon silmänkääntötemppuja.

JENNA RÖYTTÄ, 13, Röytän tytär. Rämäpää tyttö, pitää puolensa ja huolehtii osin isästäänkin, joka rikostutkimusten ulkopuolella on hieman hajamielinen ja toistaitoinen. Käy taikurikoulua. Ivaa Mikistä laiskuudesta, Mikis sanoo käyttävänsä liikunnan suhteen tarveharkintaa ja tervettä järkeä, jota Jennalta tuntuu puuttuvan. Tosiasiassa Jenna on ihastunut Mikikseen, vaikkei osaa oikein itselleenkään selittää miksi eikä halua suoraan sanoa sitä Mikikselle. Äidittömyys kipeä paikka.

Hammaslääkäri SIROLA, 46, keräilee intohimoisesti kansatieteellisiä esineitä eri puolilta maailmaa. Haluaa Patahualpan kuolinnaamion hintaan mihin hyvänsä.
Inhoaa työtään, on sitä mieltä häntä on kusetettu. Liksan suhteen ei varsinaisesti ole valittamista, mutta ihmissuita on vastenmielistä ronkkia. Jotkut jopa tulevat vastaanotolle hampaanvälit täynnä valkosipulia ja henkäilevät vanhan viinan hajua naamalle. Kuolinnaamiot ja muut museoesineet ovat paljon turvallisempia, ne eivät oksenna päälle eikä niihin kerry plakkia.

Sirolan punapäinen hammashoitaja AULI, 32, on Enon rakastajatar ja entinen sirkusakrobaatti. Haluaa auttaa Enoa, koska on rakastunut häneen. Sitä paitsi naamion huomaamaton varastaminen Kaapelilta on haaste Aulin akrobaatin taidoille, joita hän on pitänyt harjoittelemalla yllä vaikkei ole vähään aikaan esiintynytkään.

Pankinjohtaja NYBERG, 54, ohjaa pankin hylkäämiä lainantarvitsijoita alamaailman koronkiskurin puheille ja toimii toisinaan hänen juoksupoikanaankin. Rahaa menee silti enemmän kuin tulee, vaimo kun vei erossa enemmän kuin puolet. Niinpä Nyberg on joutunut kavaltamaan pankista puolisen milliä. Haluaa rahaa, jotta voisi jatkaa suurellista elämäntyyliään ja palauttaa kavaltamansa rahat pankkiin. Kauhaselta hän ei uskalla pimittää rahoja. Ei tiedä, että oma tytär Auli on sekaantunut naamiovarkauteen. Ei edes tiedä, että Auli on Sirolan palkollisena. Tapaa tytärtään keskimäärin kerran vuodessa, ei kuitenkaan jouluna eikä isänpäivänä koska se olisi Aulin mielestä kornia. Silloinkaan heillä ei ole paljon sanomista toisilleen.

Ekonomi KAUHASELLA, 58, on julkisivunaan ja rahapesulanaan menestyvä maansiirtoliike, jonka pari isoa työmaaparakkia on sisustettu peliluoliksi ruletteineen, korttipöytineen ja baarikaappeineen. Kovapintainen liikemies, mutta huumorintajuakin löytyy.
Eno on hävinnyt rulettipöydässä 600 000 markkaa, korkoineen miljoonan. Kauhanen haluaa saada rahansa. Ei halua itse liata käsiään, joten käyttää veljeksiä taivuttelijoina, jollei Nybergin uhkailu tehoa. Kammoaa tappamista - eiväthän kuolleet maksa mitään. Pieni sairaalakeikka voi sen sijaan tehdä velallisen maksuhaluille ihmeitä.
Epäileminen on verissä, joten panee veljekset heti ottamaan selvää Enon kuoleman aitoudesta ja lähettää heidät haastattelemaan Loikkasta. Ei ole perillä kuolinnaamiojupakasta eikä edes kiinnostunut siitä. Rahaa tulee tarpeeksi laillisin ja puolilaillisin keinoin, murhat ja varkaudet ovat jotenkin vulgaareja ansaitsemiskeinoja.

Kauhasen perintämiehinä toimivat Himasen veljekset ZAPPA, 28, ja IKE, 31. Notkuvat äidiltään (Kauhasen sisko Irma) perimässään pienessä kalliolaisessa kulmabaarissa (Irman baari) odottamassa Kauhasen soittoa ja perintähommia.
Zappa viihtyy pajatson äärellä, häviää jatkuvasti jassossa; Ike lukee mietelauseita ja filosofiaa baarin toisessa pöydässä, siteeraa tekstejä mahdollisille asiakkaille ja Zappalle, jota ei todellakaan kiinnosta. Kun keikka tulee, he hätistävät asiakkaat pihalle ja panevat Suljettu-lapun ovelle. Ikellä on kännykkä (vanha NMT) kainalokotelossa, josta hän vetää sen kuin revolverin. Zappa on silmälasipäinen (likinäköinen) hujoppi, kuumakalle joka ylpeilee sillä ettei ikänään ole lukenut yhtään kirjaa. Ike taas on lyhyt mutta vanttera siilipää, intellektuelli suupaltti: - Jos sulla on ase, sitä pitää käyttää, niinku Tshehov sano. Mä tiedän nää jutut, mä oon käyny yliopistollakin.
Itse asiassa pojilta jäi peruskoulukin kesken, kun katuelämä ja keikat kiehtoivat enemmän. Isästä veljeksillä ei ole tietoa; Zappa epäilee, että heillä täytyy olla eri isä. Äiti piti heitä kurissa sen minkä baarinpidolta ehti eli ei kovin paljon. Ensimmäisen pahoinpitelykakun (puoli vuotta Keravalla per nenä, Ike oli silloin 22 ja Zappa vasta 19) jälkeen äidin veli ja poikien kummisetä Kauhanen otti heidät siipiensä suojaan ja jokapaikanhöylikseen.
Ike on linnareissusta alkaen sivistänyt itseään melko sattumanvaraisesti divarista haalimillaan kirjoilla. Korostaa kirjaviisauttaan siteeraamalla pakonomaisesti sitä mitä sattuu milläkin hetkellä lukemaan. Isoveljenä on tottunut komentelemaan Zappaa, joka taas on tottunut alistumaan kohtaloonsa, muttei suinkaan nurisematta.
Veljekset liikkuvat vanhalla pikku-Datsunilla, joka lähtee käyntiin vain mäkistartilla tai työntämällä - Zappa saa työntää, koska on nuorempi.
Ovat täysin tyytyväisiä freelancerin osaansa, tekevät sen mistä heille maksetaan eivätkä yritäkään käsittää suurempia kuvioita. Haluavat vain sen verran rahaa, että voivat jatkaa hiljaiseloaan baarissa, ostaa itselleen ruokaa ja Datsuniin bensaa. Vaatteet löytyvät kirpputoreilta, Iken kirjat divareista. Jasso on Zappan ainoa henkilökohtainen kuluerä. Tämän tarinan puitteissa veljekset haluavat suostutella Enon ja Loikkasen maksamaan velkansa.

Hautaustoimiston autonkujettaja AALTO, 30, on Enon kaveri ja innokas harrastajanäyttelijä. Harrastaa myös uhkapeliä, muttei ota kohtuuttomia riskejä. Horjumattoman lojaali Enolle.

Kuvanveistäjä LOIKKANEN, 50, Enon kaveri ja korviaan myöten veloissa.
Haluaa päästä eroon veloistaan ja saada rahaa, jotta voisi keskittyä taiteiluun.

Parazuelan kansallismuseon yli-intendentti Jorge Aguinaldo TÉMPANOS, 62. Pätevä tiedemies, puhuu hyvää englantia ja on isänmaansa edun nimissä valmis kiertämään hieman lakia.

Portinvartija ERIKSSON, 45, monipuolinen mies, joka lukee paljon kaikenlaista ja väistelee parhaansa mukaan vastuuta. Taipumusta filosofointiin. Haluaa vain istua vuoronsa kaikessa rauhassa ja lähteä kotiin.

Teollisuusvartija HIEKKA, 35, vakipaikka Kaapelitehdas. Ehdottoman sotilaallinen tyyppi, olisi ryhtynyt upseeriksi jos olisi selviytynyt palikkatesteistä. Viihtyy myös lain väärällä puolella. Vähän psykopaatin vikaa, ei kaihda väkivaltaakaan.

VIERTOLA, 60, varakas koroillaaneläjä, intohimoinen keräilijä. Toisinaan hieman hajamielinen tai ainakin sen oloinen. Vanhan kaartin herrasmiehiä, noin päältä katsoen. Viihtyy liikkeen tienoilla epäilyttävän usein ja pitkään. Enon entinen naapuri.

JANNE ENO on Jukan kaksi vuotta nuorempi veli, joka 17-vuotiaana lähti kotoaan Hämeenlinnasta merille ja jäi sille tielleen. Olisi halunnut elää elämäänsä pullo ja päivä kerrallaan, mutta haimatulehdus vei hengen jo ennen kuin tämän sarjan tapahtumat alkavat. Seikkailee mukana ainoastaan ihmisten puheissa, kuten niin moni meistä elävistäkin.

etusivulle | juoni lyhyesti | tuotanto | sarjan henkilöt | näyttelijät | palaute