Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Ruoka ja terveys

Ravitsemuskouluttaja Elina Lammi: Ostoskorin sisältö ratkaisee


5.4.2004 Rita Trötschkes

Parhaan ravintohyödyn saavuttamiseksi on suositeltavaa syödä päivittäin runsaasti erilaisia vihanneksia, juureksia, marjoja ja hedelmiä. Vaikka kaupan uudet tuotteet herättävät kokeilunhalua, kannattaa ostoskori täyttää ¾ vihannesosaston perinteisillä tuotteilla.

kuva Jyrki Luukkonen
Ravitsemuskouluttaja Elina Lammi neuvoo mihin kaupassa kannattaa kiinnittää huomiota. Hän muistuttaa, että ruokaympyröillä ja -kolmioilla ei ole mitään merkitystä, ellei jo kaupassa tee oikeita valintoja. Yhtä tärkeää kuin se, mitä syödään, on pohtia sitä, mitä jättää syömättä.

Meidän perimämme on ruisleipä- ja lanttu- ja perunapohjalla, ja perinteisiä ja kotimaisia vihanneksia tulee suosia. Kaalia, sieniä, selleriä, varsiselleriä, nauriita, kyssäkaalia ja jopa sipuliakin tulisi syödä enemmän tuttujen porkkanoiden ja tomaattien rinnalla.

kuva Rita Trötschkes
Vuoden 2004 vihannekseksi valittu palsternakkakin on hyvä vihannes. Palsternakkaa voisi käyttää nykyistä paljon enemmän, koska se on herkullinen, hyvin säilyvä ja sopii hyvin kaikenlaisiin keittoihin, patoihin, gratiineihin, kasvispihveihin, leivonnaisiin ja perunan kanssa soseeksi.

Elina Lammin mielestä vihanneksia tulisi syödä vähintään puoli kiloa päivässä, lisäksi perunoita maun mukaan ja vielä 300-400 grammaa marjoja ja hedelmiä. Vihannekset, marjat ja hedelmät muodostavat täysjyväviljatuotteiden kanssa ruokavalion perustan.

kuva Rita Trötschkes
Kesällä on tietysti runsaasti tarjolla kaikkia kauden vihanneksia, joita kannattaa suosia. Kesällä voi syödä myös mitä tahansa kotimaisia hedelmiä, sillä hedelmät eivät laihduta eivätkä lihota, vain määrä ratkaisee.

- Toivon, että karviaisia tulee kesällä kauppoihin myyntiin. Karviaisissa on moninkertaiset ravintoarvot verrattuna esimerkiksi maahan tuotuihin viinirypäleisiin, muistuttaa Elina Lammi.

Säilöttyjä vihanneksia talvella



kuva Rita Trötschkes
Talviaikana kotimaiset kuivakeitto-
ainekset ovat hyviä ravinnonlähteitä. Yhdestä kuivavihannespussista saa hyvän keiton 20 minuutin kiehumisen jälkeen, kun soseuttaa keiton. Myös kotimaiset pakaste vihannekset ja luomupakasteet ovat hyviä valintoja.

Usein kotimaisia omenoita riittää tammikuulle asti, ja silloin niitä voi syödä huoletta kuorineen. Kuorineen syötävästä omenasta saa runsaasti flavonoideja ja kuitua. Ulkomaalaisia luomuomenoita voi syödä kuorineen, kun pesee ne huolellisesti.

Valmista ruokaa yrteillä



kuva Rita Trötschkes
- Tänä päivänä saa ostaa ympäri vuoden yrttejä, joilla voi maustaa ruokiaan. Ruukkuyrtit tulee tietysti säilyttää oikein. Ne eivät saa olla perunoiden joukossa jääkaapissa,
vaan pöydällä niin, että ne saavat
valoa ja kosteutta. Silloin ruukkuyrtit säilyvät ja antavat makua

- Ituja en ostaisi, varoittelee Elina. Ellen tunne niiden kuljetusreittiä, ne ovat saattaneet jäädä johonkin lastaussillalle makaamaan. Herkät idut reagoivat nopeasti väärään kuljetus- ja säilytystapaan. Ituja on hyvä ja helppo kasvattaa itse. Vesikrassi ja vehnäoras kasvavat myös hyvin ikkunalaudalla. Niistä saa runsaasti lehtivihreää ja antioksidantteja elimistön hyödyksi.

Elina Lammin valintoihin vaikuttaa myös se, mitä Suomessa tuotetaan. Hän suosii lähi- ja luomuruokaa niin paljon kuin mahdollista.

- Kunpa tulisi se päivä, että luomuvihannekset ovat samanhintaisia kuin muut vihannekset!


Kun keho haluaa lihaa tai kalaa



Elina Lammi neuvoo kuuntelemaan mitä keho tarvitsee. Kun haluat syödä vireystasoon vaikuttavan voimalounaan, Elina neuvoo vastoin yleisiä ravitsemussuosituksia syömään aterian, jossa on vihreää sekä hyvälaatuista proteiinia (kala, soija, vaalea liha), mutta ei tärkkelyspitoista riisiä, perunaa tai pastaa, sillä tärkkelys ei sula lihaan yhdistettynä hyvin.

Marinoitu kalkkuna sisältää lisäaineita, joten kalkkuna kannattaa ostaa maustamattomana, vaikka se onkin kalliimpaa kuin maustettu paketti.

Kotimaista ekokalaa, vapaana kasvanutta ahventa, siikaa ja muita järvikaloja kannattaa suosia. Silakoiden ravintohyöty menee mahdollisten ympäristömyrkkyjen haittojen edelle, kun niitä nauttii kohtuullisesti. Kalaa kannattaa syödä kolme kertaa viikossa vaihdellen järvi- ja merikalaa, suurta ja pientä.

Maukkaan kala-aterian voi valmistaa kastelemalla silakoita kreikkalaisessa punaviinietiikassa, lisäämällä kasvisrasvatuorejuustoa, suolaa ja pippuria fileiden väliin ja jauhottamalla silakkapihvit ruiskorppujauholla ennen paistamista uunissa.

Vähärasvaisessa kalassa, kuten pakastekalassa ei ole hyviä rasvahappoja, mutta toisaalta niissä on hyvälaatuista proteiinia.

Hyvä öljy ja rasva pitävät kehon kunnossa



kuva Rita Trötschkes
Kevyttuotteita Elina Lammi suosittelee käyttämään kohtuudella, sillä niissä on lisäaineita. Ruokia, jotka sisältävät vain 1 prosentin rasvaa sisältävät usein paljon lisäaineita ja sulatesuolaa. Kannattaa mieluummin syödä vähän sellaista ruokaa, jossa on alkuperäistä rasvaa kuin syödä vastaavaa kevytversiota paljon.

Terveydelle välttämättömät ja sydämelle hyvät omega-3-rasvahapot ovat tärkeitä mielialalle, kun laihduttaa. Liian vähänrasvainen ja vähäproteiininen ruokavalio laskee kehon serotoniinitasoa.

Terveellistä omega-3-rasvahappoja on varsinkin kotimaisessa rypsi- ja Camelina –öljyssä. Elina Lammin mukaan ruokaöljy on hyvä valita käyttötarkoituksen mukaan. Hän käyttää itse kylmäpuristettua oliiviöljyä salaatteihin ja rypsi- tai Camelina –öljyä muuhun ruoanvalmistukseen.

kuva Rita Trötschkes
Kun kasviöljy kovetetaan, syntyy tyydyttyneen rasvan kaltaisia transrasvahappoja, joita on runsaasti esim. kasvisrasvajäätelöissä, kastikejauheissa, kekseissä ja ranskanperunoissa. Niitä ei luonnollisesti kannata suosia. Vaikka ’vähälaktoosinen, runsaskuituinen aprikoosinmakuinen maitojäätelö’ kuulostaa terveelliseltä vaihtoehdolta, tuotteessa on runsaasti sokeria ja väriaineita.

Lepohetki suolistolle



Elina suosittelee pitämään kerran viikossa herkkupäivän ohella kevennyspäivän. Tarpeen vaatiessa ruokavaliota voi keventää kokonaisvaltaisesti muutaman päivän ajaksi. Jos epäilee maitotaloustuotteiden sopivuutta suolistolle, rauhoitusruokavalio on todettu hyväksi.Pehmeän paaston jälkeen voi kokeilla sopiiko ko. ruoka-aine omaan ruokavalioon.


(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Lisätietoa Elina Lammin sivuilta: www.ravitseva.net



Lisää aiheesta
  »  Elina Lammin lempeä ja pehmeä paasto-ohje


Elina Lammin lempeä ja pehmeä paasto-ohje



1. Ruokavaliosta poistetaan paaston ajaksi kaikki ylimääräinen kuten kahvi, alkoholi, suola, sokeri, rasvat, liha, maito, jalostetut tuotteet ja gluteenipitoinen vilja.

2. Pehmeän paaston ruokaa ovat gluteeniton vilja (hirssi, tattari, riisi) pellavansiemenrouhe, marjat, hedelmät, vihannekset ja tuoremehut kuten tavallisessa paastossa. Lisäksi nautitaan runsaasti vettä.

3.Sopiva ruoka koostuu elävän ravinnon puurosta, kasvissosekeitoista, hedelmistä, marjoista, tuoremehuista ja yrttiteestä, hunajaa voi käyttää makeuttamiseen.

4. Päivä aloitetaan vedellä, yrttiteellä ja tuoremehuilla sekä aamupäivän aikana nautitaan hedelmiä sekä marjoja, lounaalla tuorepuuroa, iltapäivällä hedelmiä, päivällisellä kasvissosekeittoa, päivän aikana juodaan runsaasti vettä.

5. Paaston jälkeen on hyvä tarkentaa omaa syömisen malliaan.

Sivukartta

Vesi on paras janojuoma, nestemäiset kalorit lihavuusriski
Folionyyteissä syntyy lempeitä grilliherkkuja lapsille
Joogin nopeasti valmistuva lounas
Hauduttamalla saa keveitä ja meheviä ruokia
Miten ravintolisät auttavat?
Joulupöydässä seisoskeleva ruoka pilaantuu nopeasti
Elämyksiä ja terveyttä vihreästä teestä
Oletko sokerista?
Vaihtoehto valmisleikkeleelle
Kaalimaalta kajahtaa
Ravintolisistä on moneksi
Mehuterapiaa vai kasvikunnan verta?
Montako kourallista kasviksia syöt päivässä?
Ruokaa valmistuu ilman vettä ja rasvaa
Elintarvikkeiden markkinointiin lapsille ohjeet
Terveystuotekauppiaat jakavat tietoa kasvisruuasta
Ravitsemusterapeutti arvioi grilliherkkuohjeita
Hyvä, paha sokeri
Tofuruokien valmistus vaatii mausteita ja mielikuvitusta
Tunteetkin vaikuttavat ruuanvalmistukseen
Kala, viini ja suklaa ovat pitkän elämän salaisuus
Paprika Vuoden Vihannes 2005
Omena päivässä pitää lääkärin poissa
Terveysvaikutteinen ja/tai/vai terveellinen?
Syö luonnollisesti – kreetalaisin opein
Tumma suklaa nostaa hyvää kolesterolia
Koulumaito entistä rasvattomampaa
Tiivistä tietoa lisäaineista
Miltä keliaakikon elämä maistuu?
Napostelu maittaa, hampaiden harjaus ei
Kasvisten syöminen pelastaisi henkiä
Miten epäterveellistä grillaus on?
Kala maistuu ohjeista huolimatta
Suomalaiset luottavat ruuan turvallisuuteen
Terveysruoka tavallista ruokaa kalliimpaa
Kihti ja ruokavalio
Ravitsemuskouluttaja Elina Lammi: Ostoskorin sisältö ratkaisee
» Elina Lammin lempeä ja pehmeä paasto-ohje
Reumapotilaan ruokavalioon kalaa ja maitohappobakteereita
Työpaikkaruokailu on terveellistä
Suklaata, suklaata
Ruoka lataa tunteita
WHO vaatii hallituksia edistämään
terveellistä ruokaa
Lisäaineet - selvitä mitä syöt
Valtio tukee kuluttajia terveellisissä ruokavalinnoissa

TUTKITTUA ARKISTO: Ravinto ja vitamiinit

Probiootit vaikuttavat rasvan imeytymiseen ruuasta
Lihavuus on sosiaalisesti tarttuvaa
Ruotsalaistutkimuksen mukaan Atkinsin dieetti on vaarallinen
Kalsiumin saannilla ja maitovalmisteiden käytöllä on yhteys nuorten miesten omenalihavuuteen
Vähähiilihydraattinen dieetti oli tehokkain neljän dieetin vertailussa
Liika rauta ei rasitakaan sydäntä
Kaakao virkistää aivojen verenkiertoa
Keltaiset vihannekset estävät silmänpohjan rappeutumista
Ruokaan liittyvät arkiuskomukset eivät aina kumoudu tieteellisin perustein
Hiilihydraatit eivät lihota
Makea maistuu stressaavassa tilanteessa
Stressi ja nälkä tuottavat ahmijoita
Kananmunan luteiini suojaa silmiä
Geeniruoka ei aiheuta allergiaa
Työväsymys ja ylityöt altistavat lihomiselle
Kasvisterolit suomalaistutkimuksen mukaan turvallisia
Kala suojaa iäkkään aivoja verenkiertohäiriöiltä
Näköaisti apuun painonhallinnassa
Ruokamieltymykset määräytyvät jo varhain
Vegaanit laihoja mutta terveitä
Rasvahapoilla voi olla vaikutusta myös luiden terveyteen
Hiilihydraattien vähentäminen ruuassa pienentää ruokahalua
Hampurilaisruokavalio lihottaa
Paremmin leipoutuvaa vehnää geenimuuntelulla
Ruokavalio vaikuttaa käytökseen?
Vähän nukkuvat lihovat helpommin
Suuret E-vitamiiniannokset lisäävät kuolemanriskiä
Painon nousu rasittaa elimistöä enemmän kuin pysyvä ylipaino
Punaviini suojaa keuhkosyövältä
Kaura ei sovi kaikille keliakiaa sairastaville
Kalan syönti kahdesti viikossa vähentää aivohalvausriskiä merkittävästi
Mekaaninen rasvanpoisto ei poista ylipainon terveyshaittoja
C-vitamiini vähentää reuman ilmaantumista, hedelmien syönti estää näön rappeumaa
Limsan vähentäminen suojaa lasta lihavuudelta
Vanhemmat tarvitsevat tietoa lasten vitamiinilisistä
Viina ja olut lisäävät kihdin vaaraa
Tutkija: D-vitamiinin hyödyt epäselviä
Kylläisyyden tunne syntyy monesta syystä
Kaikki kala ei ole hyvä sydämelle
Lihavuus tappaa yhä useammin
E-vitamiini imeytyy parhaiten rasvaa sisältävän ruuan yhteydessä
Matala D-vitamiinitaso talviaikana lisää eturauhassyövän riskiä
Lupaukset flavonoidien terveysvaikutuksista ennenaikaisia
Maidon sietokyky johtuu 'geenivirheestä'
Ternimaito lisää vireyttä ja lihasten kasvua
Hyvä kehitys suomalaisten ravintotottumuksissa on hiipumassa
Lampaanmaito tuhoaa bakteereita
Kasvisterolien ja kivennäisaineiden yhdistelmä tehokas ase taistelussa lihavuutta vastaan
Herukkaöljy laskee "pahaa" kolesterolia
Luomuruokaa tavanomaista terveellisempää
Tyrnimarjasta apu ihottumaan
Omenasta suojaa moniin sairauksiin
Flavonoidien terveysvaikutukset yhä epävarmoja
Kaurapuuro terästää muistia
Kohumargariini sittenkin vaaratonta
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi