Suomalaisilla vankka luottamus koululääketieteen hoitoihin
23.5.2008 YLE Terveys
Koululääketieteeseen kuulumattomien hoitojen suosiosta huolimatta valtaosa suomalaisista turvautuu sairauksien hoidossa koululääketieteen parannuskeinoihin, ilmenee Apteekkariliiton, Lääketietokeskuksen ja Lääkäriliiton Taloustutkimukselta tilaamasta tutkimuksesta.
Tutkimuksen mukaan lähes kaikki (>95 %) suomalaiset ovat sitä mieltä, että leikkaus/kirurginen toimenpide, reseptilääke, liikunta ja ruokavalio ovat keinoja, joilla voidaan parantaa jokin sairaus tai sairauksia.
Selvä enemmistö suomalaisista uskoo myös psykoterapian (78 %), reseptivapaiden itsehoitolääkkeiden (75 %), kiropraktiikan (71 %) ja akupunktion (64 %) parantavaan voimaan. Puolet kansalaisista uskoo luontaistuotteisiin (53 %) ja vyöhyketerapiaan (51 %). Vähiten suomalaiset luottavat aromaterapiaan (24 %) ja hypnoosiin (32 %).
Vastaajat, jotka itse tai joiden perheenjäsenet olivat käyttäneet tutkimuksessa kysyttyjä hoitoja, uskoivat myös keskimääräistä useammin niiden parantavaan voimaan. Eniten apua vastaajat olivat saaneet leikkauksista, reseptilääkkeistä, liikunnasta ja ruokavaliosta. Vähiten apua vastaajat kokivat saaneensa rohdos- ja ravintolisävalmisteista, hypnoosista, luontaistuotteista ja aromaterapiasta.
Nuorimmat (15–24-vuotiaat) vastaajat kokivat saaneensa keskimääräistä useammin hyötyä luontaistuotteista ja ravintolisävalmisteista, rukouksesta puolestaan yli 50-vuotiaat.
Naiset miehiä myönteisempiä ja kokeilunhaluisempia
Tutkimuksen mukaan naiset suhtautuvat miehiä myönteisemmin eri hoitoihin ja parannuskeinoihin. Naiset ovat miehiä useammin myös tutustuneet eri hoitomuotoihin, ja homeopatiaa lukuun ottamatta he myös kokevat useammin kuin miehet, että käytetyistä hoidoista on ollut hyötyä.
Tutkimuksesta käy ilmi, että psykoterapiaa käyttävät muita useammin 15-24-vuotiaat, ja että 25-34-vuotiaat syövät keskimääräistä yleisemmin ravintolisiä. Keski-ikäiset (35-49-vuotiaat) valitsevat hoidoksi muita useammin luontaistuotteen, rohdosvalmisteen, kiropraktiikan, kansanparannuksen, homeopatian tai hypnoosin. Yli 50-vuotiaat puolestaan turvautuvat muita useammin rukoukseen.
Enemmistö ei säätelisi hoitoja lainsäädännöllä
Puolet (49 %) suomalaisista katsoo, että akupunktion tulisi olla yleisesti hyväksytty hoitomuoto. Noin kaksi viidestä vastaajasta katsoo, että myös kiropraktiikan (43 %) ja vyöhyketerapian (38 %) tulisi olla yleisesti hyväksyttyjä hoitomuotoja. Selvä enemmistö suomalaisista ei pidä tarpeellisena koululääketieteeseen kuulumattomien hoitojen säätelyä lainsäädännöllä. Enintään joka kymmenes rajoittaisi niiden antamista vakavasti sairaille, lapsille hieman useampi.
Taloustutkimus Oy selvitti suomalaisten näkemyksiä ja kokemuksia sairauksien parantamiskeinoista maaliskuussa (7.-26.3.2008) Apteekkariliiton, Lääketietokeskuksen ja Lääkäriliiton toimeksiannosta. Tutkimus tehtiin henkilökohtaisina haastatteluina pääosin vastaajien kotona. Tutkimusta varten haastateltiin kaikkiaan 1 005 iältään 15–79-vuotiasta mannersuomalaista. Otos painotettiin iän, sukupuolen ja asuinalueen mukaan vastaamaan Suomen väestöä. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään 3,2 prosenttia suuntaansa.
|
