Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Luonto hoitaa

Kaupunkien lähiluontokin vähentää stressiä


5.11.2007 YLE Terveys - Rita Trötschkes

Kaupunkisuunnittelijoiden olisi syytä miettiä sitä, lisätäänkö vai vähennetäänkö viheralueiden osuutta tulevaisuudessa.
Luonnon merkitys kaupunkilaisille on laajan kyselytutkimuksen mukaan merkittävä asia psyykkiselle hyvinvoinnille.



Kuva: YLE /Fuxia Oy - Aleksanterin kirkkopuisto, Tampere
Tutkimus toteutettiin vuosina 2005-2007 Helsingissä ja Tampereella. Kyselyyn vastasi 1273 15-75-vuotiasta tamperelaista ja helsinkiläistä. Tutkimuksen mukaan oleskelu luonnossa ja kaupungin viheralueilla kasvattavat positiivisia tuntemuksia. Luonto rauhoittaa ja rentouttaa.

Kaupungistumisen myötä luonnon virkistyspaikat ovat yhä tärkeämpiä henkisen hyvinvoinnin ja stressistä palautumisen lähteitä.

Tulosten mukaan myönteiset tuntemukset lisääntyvät niin vapaa-aikaan kuin opiskeluun ja työhön liittyvän luonnonkäytön myötä. Kaupunkien viheralueiden kehittäminen on kustannustehokas tapa ylläpitää ja parantaa hyvinvointia.




kuva: Kalevi Korpela
Ympäristöpsykologian laitoksen dosentti Kalevi Korpelan mielestä luonnosta olisi moneksi, jos terveys- ja liikuntaneuvonnan ammattilaiset voisivat kirjoittaa mielipaikkareseptejä.

- Terveyskävelyt mielipaikoissa voisivat olla uusi keino edistää hyvinvointia, sanoo Kalevi Korpela.

- Britanniassa ja Skotlannissa on käytetty suuria summia rakennettuihin terveyskävelyreitteihin (”health walk”), joilla houkutellaan ihmisiä ulkoilun pariin.




Liiku usein - elvyt paremmin



Tutkimuksen mukaan myönteiset luontovaikutukset syntyvät kun lähiviheralueella vietetään yli viisi tuntia kuukaudessa tai kaupungin ulkopuolisissa luontokohteissa vieraillaan 2-3 kertaa kuukaudessa.


kuva: Rita Trötschkes, Pyynikin ulkoilureitiltä
Mielipaikoissa elpymiskokemukset vahvistuvat sitä enemmän, mitä pidempään paikassa ollaan. Alle 15 minuutin kestävien käyntien elvyttävyys oli kaikkein heikointa.

Kyselyn vastaajat kertoivat, että vahvimmat elpymiskokemukset syntyivät, kun he kävivät 4-6 kertaa viikossa mielipaikassaan.



Mielipaikat kohentavat mielialaa



Tutkimuksen vastaajista 96 % löysi elinympäristöstään mielipaikan. Helsinkiläisten ja tamperelaiset mielipaikat olivat Tampereella mm. Kauppi, Hatanpään arboretum ja Pyynikki sekä Helsingissä merenranta-alueet, Uutela ja Keskuspuisto.

Eri virkistyspaikat elvyttivät eri tavoin. Kokemukset elpymisestä liittyivät rentoutumiseen, rauhoittumiseen, keskittymiskyvyn elpymiseen ja ajatusten selkiintymiseen. Vertailun kohteena olivat laajat metsäalueet, puistot ja liikuntapaikat, vesiympäristöt sekä kaupunkien ei-luontomaiset mielipaikat.

kuva: Rita Trötschkes, Siikanevalta
Mieluisat luontoympäristöt olivat selvästi elvyttävämpiä kuin mieluisat kaupunkiympäristöt. Heikoimmat elpymiskokemukset saatiin kaupunkimielipaikoissa. Puistot koettiin vain vähän kaupunkimielipaikkoja elvyttävämpinä.

Suurin osa kyselyyn vastanneista piti luontoa tärkeänä asuinympäristön laatutekijänä, mutta kaupunkiviheralueiden laatu ei vastannut kaikkien asukasryhmien tarpeita.

Kaupunkisuunnittelijoiden olisikin tärkeä ottaa huomioon viheralueiden terveysvaikutuksia koskevat tutkimustulokset.

Tieto siitä miten mielipaikat vaikuttavat toimintaamme, mielialaamme, ja sitä kautta terveyteemme voisi vähentää terveydenhuollon kuluja, kun keskiössä ovat esimerkiksi ikääntyvät. Ympäristön pitäisi olla terveyden edistämistyön vahva kohde.


Urbanisoidut luontoihmiset



kuva: Juha-Pekka Inkinen, Pientaloalue Espoon Kivenlahdessa
Jo aikaisemmat tutkimukset Alankomaista ja Japanista osoittavat, että mitä enemmän asuinalueella on viheralueita, sitä parempaa on koettu terveys ja sitä pienempää on kuolleisuus.

Suomalainen tutkimus toteaa, että mitä heikommin lähiviheralueet tyydyttävät luontoon liittyviä tarpeita, sitä enemmän halutaan käyttää kaupungin ulkopuolisia luontokohteita ja lähteä luontomatkalle.

Kyselyn asukasluokittelun mukaan Helsingissä ja Tampereella on urbanisoituneita kaupunkilaisia, joille luonnolla ei ole enää juurikaan merkitystä, vielä sangen vähän. Heitä on noin 5 %. Tavallisia luontoihmisiä ja aitoja luontoihmisiä, joille luonnon merkitys on selvästi kaupunkiympäristöä tärkeämpi oli yhteensä 40%.

- Vaikka myytti suomalaisten metsäläisyydestä ei enää olisi voimissaan, on pohjoismaalaisilla tiiviimpi luontosuhde kuin muilla eurooppalaisilla, sanoo myös tutkimusta esitellyt professori Liisa Tyrväisen.


(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Tutkimuksen toteuttivat Tampereen yliopiston psykologian laitos ja Metsäntutkimuslaitos
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Kaupungin viheralueet ja ihmisten hyvinvointi (suomeksi)
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)

Sisältö

Valmista kosmetiikkasi itse
Kaupunkien lähiluontokin vähentää stressiä
Syö pakastimen marjoja – nyt!
Kasvata omat yrttisi
Kokemukseen perustuvia kotikonsteja
Flunssalle kyytiä kotikonstein
Keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu
Luonto kutsui - mielimaisemakuvilla
Valokuvakilpailun satoa
Sokeria haavan hoitoon
Hunajaa flunssaan, kittivahaa tulehduksiin
Kotimaiset yrtit selvästi puhtaampia
Kotimaiset yrtit selvästi puhtaampia
Luonto ja taide parantavat
Yrtit, luontoäidin lahja!
Kiinalainen lääketiede, infektioiden ennaltaehkäisijä?
Kiinalainen apteekki
Auringonhattu elättää
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi