Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Luonto hoitaa

Luonto kutsui - mielimaisemakuvilla


12.10.2005 Rita Trötschkes

Kilpailuun tulleita mielimaisemia ja niiden kuvauksia ei voi laittaa keskenään minkäänlaiseen paremmuusjärjestykseen, sillä jokainen maisema on ainutkertainen juuri kuvan lähettäjälle. Ekopsykologi Kirsi Salonen sanoo, että mielimaisemat kertovat tarpeesta katsoa kauas tai lähelle, mutta myös luonnon tarjoamasta suojaavasta vaikutuksesta. Kuvat tarjoavat mahdollisuutta itsetutkiskeluun.


kuva:Rita Trötschkes
Lähes kaikki mielimaisemat viestittävät, että luontoympäristö tuo virkistystä, energiaa, voimia ja inspiroivaa ja rauhoittavaa vaikutusta.

Kuvavalinnat eivät ole välttämättä pysyviä, vaan kuvan lähettäjillä voi olla 5 vuoden päästä erilainen tunnetila, jolloin mielimaisemaksi valikoituu aivan toisenlainen paikka, sanoo Kirsi Salonen.



- Kuvan ja kuvauksien lähettäjät saattavat tunnistaa maisemasta itsensä kaltaisen kohteen. Se voi olla mutkainen mänty tai myrskyävä meri tai ehkä siihen liittyy jotain sellaista reppanuutta, jota on omassa elämässäkin, mutta keskeisesti maiseman myönteinen yhteenkuuluvuus tuntuu hyvältä, sanoo Kirsi Salonen.


- Omaa maisemaa ei kannata problematisoida, vaan antaa luonnon kutsua itseään. Luonto ei vie energiaa kuten joskus ihmissuhteet. Jos kaupungin kapakka kutsuisi joka päivä, en antaisi sille siunausta, mutta minkä tahansa luontoympäristön kutsuun voi luottaa, vakuuttaa Kirsi Salonen.


Maisema, johon voi kävellä sisään



- Ympäristöpsykologisten tutkimuksia mukailleen sanoisin, että todella monet kokisivat elvyttävimmäksi paikaksi fillariretkeltä otetun kuvan, sanoo Kirsi Salonen.

Maisemassa on monimuotoisuutta kuten mutkainen tie, lähielementtinä puunrunko, salaperäisyyttä, tilan tuntua, kasvillisuutena metsää ja vettä. Se mahdollistaa lähellä olemisen ja kauaksi katsomiseen. Usein elvyttäväksi maisemaksi koetaan sellainen maisema, jossa on polku.



kuva:Rita Trötschkes
Hypnoositerapiaan tulevat asiakkaat menevät valitsemansa paikan tunnelmaan sisälle ja määrittelevät tarkasti, että esimerkiksi kaukana saarekkeella oleva puu tuntuu hyvältä, mutta lähikoivu saattaa ahdistaa:

– Kauheata, mun on aina ollut vaikea olla läsnä ja lähellä!

- Kehotan tällaista asiakasta tarkastelemaan asiaa juuri toisinpäin ja katsomaan maisemassa sitä, mikä tuntuu hyvältä ja hoitavalta. Vaikka voisi kuvitella, että mielimaisemissa on kyse mitättömistä asioista, niiden kanssa voi peilata aika isoja psyykkisiä asioita.


Taivas ja kaukainen horisontti



Monet kuvien lähettäjät kertoivat, että avaruuden ja tilan tunne on hyväksi: on tilaa hengittää! ”Meri iso, Taivas iso, minä pieni, kuitenkin turvallinen olla” on sellainen viesti, että osaa suhteuttaa itsensä kokonaisuuteen ja kuuluu maailmankaikkeuteen.

Onhan olokin on turvallinen. Tilan tunteesta nauttivat voisivat hyödyntää avaruuden tunnetta vielä tietoisesti enemmän voimistamalla ja liioittelemalla tilaa hengittää.


kuva:Rita Trötschkes
- Kun avaruutta muistuttava maisema kutsuu puoleensa, saattaa taustalla olla solmukohtia, jotka kaipaavat avaamista.

Ehkä avaruudellisen maiseman valinneet ovat saattaneet rajata elämäänsä liikaa. -Toinen saattaa sanoa olevan lähellä taivasta, kun kiipeää korkealle kivelle.




Suojaava metsä ja lähiaistimukset



Metsäiset mielimaisemat tarjoavat suojaavia kokemuksia. Vanhoihin isoihin puihin liittyy usein turvallisuuden, pysyvyyden ja jatkuvuuden tunne. Ne pysyvät ja säilyvät, vaikka maailma muuten muuttuisi.

Metsässä voi kurkistella ahtaan oksiston alta, vaikka näkymä olisi avara. Tietyt ihmiset sanovat itseään talvi-ihmisiksi, vaikka yleensä kaikki metsästä pitävät, arvostavat metsää kaikkina vuoden aikoina.

- Äärimmäisen harmillista on se, ellei uskalla mennä metsään, vaikka tarvetta olisikin. Silloin olen antanut neuvon, että mene toisen kanssa, vaikka metsän rauhoittava vaikutus ole ihan sama kuin yksinään, sanoo Kirsi Salonen.

kuva:Rita Trötschkes
Hänen antamissa hypnoosihoidoissa useimmat valitsevat mielipaikakseen kesämaiseman, ja vain noin 20 %:lla asiakkaista on talvinen mielimaisema.

Lähikuvan lähetteneille saattaa olla tärkeää se, että kohdetta voi kosketella, haistella tai maistella.

Tällöin muu kuin visuaalinen aistimus on tärkeää. Porraskuvaan liittynee juuret tai perinteet, jotka muistuttavat jostain tärkeästä.

- Herkullisen houkutteleva ja täysi puolukka- sieniämpäri voi kertoa tehokkuudesta ja luonnon suorittamisesta. Metsän antimia kerätessä kannatta muistaa se, että luontokokemus ei muodostuisi aina tavoitteelliseksi suoritukseksi, vaan rentouttavaksi ja virkistäväksi kokemukseksi.



Vesi kiehtoo aina



kuva: Rita Trötschkes
- Kuvissa on paljon veden elementtiä ja varsinkin mökin rannat ovat aina suosittuja mielimaisemia. Harvemmin maisemaa katsellaan mökistä, vaan rannan tuntumasta – yksin ja katse on ulapalle.

Vesi huuhtelee, hoitaa ja viilentää mieltä. Veden hoitavaa mielikuvaa voi voimistaa, vaikka ei menisi veteen uimaan. Hoitavia kuvia kannattaa katsella päivittäin, sillä rentouttava ja rauhoittava mielikuva on meille tarpeellista.




Luontoa tarjoaa hitaan rytmin



- Vaikka kyse olisi merestä, rauhallinen vesi koetaan yleensä elvyttävämmäksi kuin levoton pinta. Purossa, koskessa tai tuulen vireessä on tietysti liikettä, mutta luonnon rytmi on aina kaupunkia tai työtä rauhallisempi.

Myrskykin voi olla elvyttävä, mutta silloin kokija sanoo, että merta on syytä katsoa turvallisen välimatkan päästä - vaikka sisältä talosta. Jos taas täytyy purkaa joku itsessään oleva asia, voi mielimaisemassa oleva voimakas rytmi tai liike olla hyvänä apuna ongelmien selvittelyssä.

- Jos olemme liian pitkään väärin kuormittavassa ympäristössä, alamme elää väärässä rytmissä, joka taas kadottaa tuntuman omiin tarpeisiimme. Luontoympäristön avulla on helpompi palata omaan rytmiin.

Vihreä kaupunki ja kotieläimet rauhoittavat mieltä



kuva:Rita Trötschkes
Ympäristöpsykologisten tutkimusten mukaan sellaiset kaupunkiympäristöt, joissa on mahdollisimman paljon luontoympäristöä, rauhoittavat.

- Vaikka kaupunkinäkymissä on ihmisen tuomaa rakennetta, näkyy kaikissa kaupunkikuvissa kasvillisuutta jossakin muodossa, sanoo Kirsi Salonen

Ympäristöpsykologisten tutkimusten mukaan kaupunkiympäristö on usein selkeää ja jäsentynyttä, mutta se ei välttämättä perustu elvyttäviin asioihin. Ostokeskukset perustuvat selkeyteen ja yksinkertaisuuteen, mutta ne ovat kaikkea muuta kuin miellyttäviä.



- Yökuva ”kaupunki on rauhoittunut” –viestii sykkeen sammumista, joka on olennaista luonnon rytmille. Tyypillisimmillään kaupunki on aamuyöllä yhtä hiljainen kuin luontoympäristö, sillä vain linnun laulu kuuluu ja liikenne ei häiritse.

- Vaikka painotan minuuden osuutta, voi kaikissa kuvissa unohtaa itsensä ja kokea jatkuvuuden tunnetta. Kokonaisvaltaiseen luontoyhteyteen liittyvät myös eläimet ja muut ihmiset.

Eläimistä voi saada omana itsenä olemisen kokemuksia kuten mielipaikoistakin. Tehotalouden eläimiin liittyy välineellistämistä ja toisenlaisia asenteita kuin kotikissaan tai -koiraan.


» Valokuvakilpailun satoa
» Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä

Sisältö

Valmista kosmetiikkasi itse
Kaupunkien lähiluontokin vähentää stressiä
Syö pakastimen marjoja – nyt!
Kasvata omat yrttisi
Kokemukseen perustuvia kotikonsteja
Flunssalle kyytiä kotikonstein
Keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu
Luonto kutsui - mielimaisemakuvilla
Valokuvakilpailun satoa
Sokeria haavan hoitoon
Hunajaa flunssaan, kittivahaa tulehduksiin
Kotimaiset yrtit selvästi puhtaampia
Kotimaiset yrtit selvästi puhtaampia
Luonto ja taide parantavat
Yrtit, luontoäidin lahja!
Kiinalainen lääketiede, infektioiden ennaltaehkäisijä?
Kiinalainen apteekki
Auringonhattu elättää
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi