Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Luonto hoitaa

Kotimaiset yrtit selvästi puhtaampia


Pallo Hallussa / YLE Terveys

Suomalaisten yrttien puhtaudesta puhutaan paljon, sillä yrttejä viljellään ja käytetään entistä enemmän. Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen raportin mukaan yrtteihin kertyneet raskasmetallipitoisuudet ovat meillä selvästi alhaisempia kuin Keski-Euroopassa.

Kasvimaa, persilja, kuva: Eila Haikarainen
Yrteistä elää edelleen monta harhaluuloa, kuten se, että kaikki yrtit olisivat immuuneja ympäristömyrkyille. Yrtit voidaan jakaa kolmeen sarjaan: tuore-, kuiva-, ja rohdos- eli lääkeyrtit. Mauste- ja rohdoskasveja viljeltiin 1988-91 MTT:n kahdeksalla tutkimusasemalla Piikkiöstä Kittilään.

Viljeltyjen kasvien lisäksi kerättiin rohdoskasveja myös luonnosta. Tulos oli, että ulkomaisten lyijypitoisuudet olivat yli kaksinkertaisia kotimaisiin verrattuna. Lyijyn osalta puhtaimmat näytteet saatiin alueilta, missä ei ollut lähistöllä mitään teollisuuslaitoksia kuten Joroisilta tai Kittilästä.

Korkeimmat suomalaiset lyijyarvot mitattiin Keski-Pohjanmaalla, Laitilassa ja Lohtajalla, missä arvot olivat maan keskiarvoon verrattuna 2-3-kertaiset länsirannikon teollisuuslaitosten päästöistä johtuen.

Vuonna 1996 MTT:n elintarvikekemian laboratorio tutki 52 eri yrttikasvia, joista kotimaisia oli 225 näytettä ja vertailuun vuoksi yhdeksästä Euroopan maasta 163 vastaavaa näytettä. Tämän lisäksi tutkittiin 10 uuden rohdoskasvin 24 näytteen raskasmetallipitoisuudet.

Suomalaisyrteissä vaihtelevia tuloksia



sitruunamelissa, kuva: Arja Lento
Eri kasvilajien kadmiumpitoisuudet vaihtelivat suuresti. Matalakasvuiset ja leveälehtiset kasvit ”keräävät” enemmän lyijyä kuin korkeammat kasvit. Lyijypitoisuuden keskiarvot olivat korkeimpia timjamissa, salviassa ja sitruunamelissassa kuin esimerkiksi siankärsämön kukassa tai kuminan siemenissä. Kadmiumia löytyi huomattavasti useammasta ulkomaisesta näytteestä. Muita korkeampia pitoisuuksia löytyi myös ulkomaisesta rakuunasta, persiljasta, mäkikuismasta, ampiaisyrtistä ja kamomillasta.

Kasvit ottavat kadmiumia maasta ja keräävät sitä eri kasvien osiin. Puumalassa, Pirttimäen koetilalla viljeltyjen punahattujen eri kasvinosista löytyi suuria eroja. Juurissa, nupuissa ja kukissa lyijypitoisuudet olivat matalia, mutta varressa ja lehdissä pitoisuudet olivat kaksinkertaiset.

Viljelmän sijainti ja etäisyys vilkkaasta liikenteestä vaikutti ratkaisevasti raskas-metallipitoisuuksiin. Puumalan koetilalla viljellyn kultapiiskun lyijypitoisuus 500 metrin etäisyydellä päätiestä oli 2-10 kertaa pienempi kuin 10-30 metrin etäisyydellä. Koska lyijyä ei enää lisätä polttoaineisiin, on tilanne muuttunut paremmaksi viime vuosikymmeninä.


Tarjoavatko rohdosyrtit uusia viljelymahdollisuuksia



siankärsämö, kuva: Merja Turunen
Yrttien tutkimus ja kaupallinen viljely yleistyivät Suomessa jo parikymmentä vuotta sitten, mutta kansantaloudellisesti merkittävästä tuotannosta ei ole vielä kyse. Kaikki kotimaiset yrtit eivät sovi myöskään rohdoskäyttöön, koska ne eivät ole lääkelain alaisia. Monia yrttejä käytetään lievempien sairauksien hoitoon.

Suomen lääkekasvien uhanalaisuustilanne ei ole samanlainen kuin Keski-Euroopassa. Luonnossa kasvavien lääkekasvien olemassaolo ei ole vaarantunut samassa määrin kuin Keski-Euroopassa niiden alhaisen kulutuksen, keruun ja luonnonvaraisuuden runsauden vuoksi.
Perinteisten kasvien sijalle viljelijät Suomessa etsivät uusia erikoiskasvien tuotantomahdollisuuksia, mutta maan pohjoisen sijainnin vuoksi viljeltävien hyötykasvien valikoima on suhteellisen kapea.

Euroopassa uhanalaisista lääkekasveista useat lajit soveltuvat ilmastollisesti viljeltäviksi Suomessa. Myös eräät alkuperäiset Suomen luonnonkasvitkin ovat kysyttyä tavaraa yrttimarkkinoilla.
MTT:n markkinaselvitykset ovat vahvistaneet sen, että uhanalaisten lääkekasvien viljelytutkimus ja viljely ovat hyvin ajankohtaisia Euroopassa. Suomalainen Yrttitiimi tutkiikin jo Suomen ilmastoon soveltuvien mauste- ja rohdosyrttien viljelymahdollisuuksia.

Myös uusien lajien viljelymahdollisuuksia tutkitaan parhaillaan. Lisäselvityksiä kaivataan siitä, millä tavalla eri raskasmetallit käyttäytyvät rohdosvalmisteiden erilaisten jatkojalostusprosssien aikana. Entä mikä on raskasmetallien sallittu enimmäismäärä kuivatuissa tai uutetuissa rohdoskasveissa?

Lähteet:
Pallo Hallussa-lähetys 21.9.2003
Puutarha&Kauppa 11/2000/Bertalan Galambosi


(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Uhanalaisten lääkekasvien markkinat ja viljely

Sisältö

Valmista kosmetiikkasi itse
Kaupunkien lähiluontokin vähentää stressiä
Syö pakastimen marjoja – nyt!
Kasvata omat yrttisi
Kokemukseen perustuvia kotikonsteja
Flunssalle kyytiä kotikonstein
Keltainen toukokuu, mikset sä jo tuu
Luonto kutsui - mielimaisemakuvilla
Valokuvakilpailun satoa
Sokeria haavan hoitoon
Hunajaa flunssaan, kittivahaa tulehduksiin
Kotimaiset yrtit selvästi puhtaampia
Kotimaiset yrtit selvästi puhtaampia
Luonto ja taide parantavat
Yrtit, luontoäidin lahja!
Kiinalainen lääketiede, infektioiden ennaltaehkäisijä?
Kiinalainen apteekki
Auringonhattu elättää
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi