Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Vauvan aika

Imetystukipuhelimen toiminta vaakalaudalla


19.1.2006 Rita Trötschkes

Valtakunnalliseen imetystukipuhelimeen tulevista soitoista voi päätellä sen, että juuri sairaalasta kotiutetut äidit eivät ole saaneet tarpeeksi neuvoja siitä, miten imetystä voi tehostaa ja mistä tietää, että vauva saa tarpeeksi maitoa. Imetyksen tuki ry on tukenut vauvaperheitä laajalti jo 5 vuotta, mutta vuonna 2006 yhdistys joutuu supistamaan oleellisesti toimintaansa myönnetyn tuen pudottua puoleen.

kuva: Juha-Pekka Inkinen
Imetystukipuhelimen päivystäjät vastasivat viime vuonna lähes 1500 puheluun.

Projektityöntekijä Karla Lopin mukaan yhteydenottojen määrän kasvu ei johdu imetysongelmien yleistymisestä, vaan siitä, että tieto puhelimen olemassaolosta on tavoittanut yhä useamman vauvaperheen.

Koulutettu imetystukiäiti on saanut yhdistyksen oman 18 tunnin perustietokoulutuksen sekä 40-tuntisen, noin vuoden kestävän tukihenkilökoulutuksen.

Useimmat tuntuvat löytävän imetystukipuhelimen internetin kautta.

- Meidän puhelut kestävät jopa 30 minuuttia, kun taas neuvoloissa on lyhyet soittoajat kerran päivässä. Synnytyssairaalat antavat äideille toki myös apua ensimmäiset 6 viikkoa vauvan synnyttyä, kun vauvanhoito on vielä synnytyssairaalan vastuulla, sanoo Karla Loppi.

Monissa synnytyssairaaloissa annetaan hyviä ja oikeita neuvoja, jotka näkyvät myös siinä, että imetystukipuhelimeen tulevien soittojen luonne on muuttunut jo 2 vuodessa.

- Ennen meiltä kysyttiin perusasioita, mutta nyt saamme todella vaikeita kysymyksiä, jotka tuntuvat jopa kohtuuttomilta vapaaehtoisjärjestön selvitettäväksi. Sellainen vauva ei osaa ollenkaan imeä tarvitsee jo ammattiapua, jota Suomessa ei ole julkisen terveydenhuollon puolella ole ollenkaan.


Imetystietämystaso vaihtelee



kuva: Imetyksen tuki ry:n kuva: käyttöoikeus vain tämän jutun yhteydessä
Synnytyssairaaloiden ja neuvoloiden imetystietämyksen taso vaihtelee. Lähes kaikki äidit sanovat saavansa jopa ristiriitaisia neuvoja, sanoo Karla Loppi, joka tuli imetystukitoimintaan mukaan saatuaan oman lapsen.

- Joissakin neuvoloissa annetaan jopa imetykselle vahingollisia neuvoja kuten ”anna vauvalle korviketta ja säästä sitä maitoa, kunnes sitä on enemmän”.

- Tämä on huono ja vahingollinen neuvo, sillä rintarauhasen reseptori ”tarkkailee” maidon määrää ja lähettää ”viestiä” siitä, että maitoa ei tarvita, vaan rinta on täysi, sanoo Karla Loppi.

Toki äitiyspakkauksessa oleva Rinnalla –ohje auttaa äitejä myös alkuun. Siinä on kovaa faktaa, joka on hyvä tietää imetyksen normaalista kulusta tai vauvan käyttäytymisestä. Ohjeesta on tulossa uusi, paranneltu versio tämän vuoden äitiyspakkauksiin. Kirjallinen tieto ei pelkästään riitä, vaan imetyksessä on hyvä kohdata joku.

- Parhaat neuvot voi antaa vain näkemällä äidin ja vauvan, mutta imetystukipuhelin on selvästi henkireikä. Jos sairaalasta ei ole varmistettu, että seuranta neuvolassa käynnistyy välittömästi, voi varhainen kotiuttaminen olla riskipeliä imetyksen kannalta, sanoo Karla Loppi.

– Ehkä äiti on lähtenyt kotiin ennen kuin maito on noussut ja joutuu turvautumaan turhaan - mutta ymmärrettävästi - lisämaidon käyttöön.


Onko ammatillinen tuki riittämätöntä?



kuva: Juha-Pekka Inkinen
Vaikka monet synnytyssairaalat ja neuvolat antavat hyvää imetysohjausta, kertoo myös Sosiaali- ja terveysministeriön 4.1.2006 julkaisema neuvolaselvitys, että vain joka kolmannella neuvola- ja terveydenhoitajista on imetyksen ohjaamiskoulutusta.

Äidit taas olettavat, että neuvoloissa osataan kertoa imetys-asioista. Vielä nykyäänkin valmistuu terveydenhoitajia, joiden koulutuksessa ei ole ollut tuntiakaan imetysasioita.

– Onneksi Sosiaali- terveysministeriö on herännyt siihen, että Suomessa ei ole valtakunnallista imetyksen edistämissuunnitelmaa. Neuvolahenkilökunta tulee saamaan jatkokoulutusta.

Karla Loppia harmittaa, että puhelimessa tapahtuvaa imetysneuvontaa ei nähdä sellaisena tuettavana toiminta, johon tarvitaan yhdistystä.

- Kuitenkin olemme kansanterveysjärjestö, joka valvoo imetysedun toteutumista ja tarjoaa vertaistukea äideille.

Imetystukipuhelimen antamat neuvot perustuvat tutkittuun tietoon, yleisesti kokeiltuihin käytäntöihin eivätkä omiin kokemuksiin. Äidit ja vauvat ovat erilaisia eivätkä yleiset ohjeet sovi kaikille.


Imetys Suomessa



kuva: Imetyksen tuki ry:n kuva: käyttöoikeus vain tämän jutun yhteydessä
Suomessa suositellaan, että vauva saisi ainoaksi ravinnokseen äidinmaitoa noin puolen vuoden ikään ja imetys jatkuisi sen jälkeenkin muun ruoan ohella vuoden ikään.

Tavoite jää monelta saavuttamatta, vaikka halua olisi. Kun äidit suunnittelevat imettävänsä keskimäärin 9 kk, on puolen vuoden kohdalla imetys kokonaan päättynyt lähes puolella heistä. Äideistä 93 % imettää lastaan.

- Imetystukipuhelimeen soittavien tavallisia aiheita ovat huoli maidon riittävyydestä, rintakumista vieroittautuminen, imetetyn vauvan rytmeihin ja uneen liittyvät hankaluudet, vauvan imemislakko sekä imetyksen erityiskysymykset kun äiti tai vauva sairastaa, luettelee Karla Loppi.

(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Imetystuki ry eli ITU

Sivukartta

Kofeiini lisää keskenmenon riskiä
Koliikkia helpottavat toimenpiteet Vauva-lehden kyselyn mukaan
Vyöhyketerapiasta apua koliikkiin
Isät yhä tutumpi näky neuvoloissa
Kätkytkuolemien arvoitus ratkaistu?
Vastasyntyneiden tuberkuloosirokotuksista luovutaan
Isät eivät viihdy vanhempainvapaalla
Käyttääkö isä vanhempainvapaata lain kannustuksesta?
Vanhempien parisuhde on lasten koti
Imetystukipuhelimen toiminta vaakalaudalla
Lihavista vauvoista tulee lihavia aikuisia
HIV-positiivisen äidin tukeen ja hoitamiseen kannattaa panostaa
Amoksilliini-antibiootti aiheuttaa hammaskiilteen vaurioita
Yhdessä nukkuminen edistää vauvan kehitystä
Mitä sensitiivisempi äiti, sitä tyytyväisempi vauva
Kissa on harvoin terveysriski raskaana olevalle
Adoptio - pitkä tie äidiksi ja isäksi
Uusi rokotusohjelma käyttöön
Synnytysintoa yritetään lisätä
Imetyssuositukset uudistuivat
Synnytyspelon voi voittaa
Akupunktiosta apu raskauspahoinvointiin
Raskauspahoinvoinnin kestää hyvällä motiivilla
Imetysneuvoja kannattaa suosia
Arjen oopperaa
Vauvoja syntyy enemmän kuin vuosiin
Synnytysten keskittämisestä hyviä kokemuksia
Vesisynnytys helpottaa synnyttävien äitien oloa
Akuutti: Muksun mukana
Äitiyspakkausta tarvitaan
Ristiriitaista tietoa lasten rokotteiden ja autistmin yhteyksistä

TUTKITTUA ARKISTO: Vauvan aika

Imettäminen ei suojaa lasta lihavuudelta
Kalaa syövä äiti on hyväksi sikiön kehitykselle
Rytmihäiriögeenit vastuussa osasta kätkytkuolemista
Rintamaito voi suojata aikuisiän diabetekselta
Pelokkuudesta eroon äidin avulla
Äidin ja vauvan vuorovaikutus vaikuttaa lapsen kehitykseen
Imetys suojaa vauvoja ykköstyypin diabetekseltä
Vastasyntyneen virustartunta saattaa selittää osan CP-vammojen synnystä
SSRI-lääkkeitä tulisi raskauden aikana käyttää vain hyvin harkitusti
Maitohappobakteerit voivat helpottaa vauvan atooppista ihottumaa
Pitkään imetetylle täyttävämpää maitoa
Äidin imetysajan ruokavalio vaikuttaa lapsen allergian kehittymiseen
Rokotukset eivät lisää muita infektioita lapsilla
Probiootit saattavat vähentää vauvojen korvatulehduksia ja hengitystieinfektioita
Naisten ympärileikkaus lisää lapsettomuutta
Tuoreen isän masennus vaikuttaa lapsen kehitykseen
Kontaktit muihin vauvoihin vähentävät lasten syöpätapauksia
Myös isän iäkkyys lisää keskenmenoriskiä
Putkien asentaminen tulehtuneisiin korviin ei haittaa lasten kuulon kehittymistä
Alkoholi sotkee imetyshormoneja
Hoito säästää vauvat HI-virukselta
Imeväisikäiset saavat lisäruokaa suositeltua aiemmin
Britanniassa ehdotetaan mahdollisuutta lapsen sukupuolen valintaan
Äidin raskauden aikainen tupakointi lisää vikoja sikiön perimässä
Vaihtoehtoina lapsien saaminen nuorina tai pitkä ikä
Äiti ja vauva herkkiä toistensa äänille
Sikiöaikaiset ultraäänitutkimukset vaarattomia lapsen kehitykselle
Tutti ja tuttipullo lisäävät purentavikoja
Aerosoleista haittaa lapsille ja äideille?
Onnistunut munasarjan siirto tuotti terveen vauvan
Keskosilla ja nuorille äideille syntyneillä suurempi itsemurhariski
Leptiini tärkeää naisten terveydelle
Vuorokausirytmi vaikuttaa hedelmällisyyteen
Vauvat erottavat kielet toisistaan
Vauva syntyi 21 vuotta aiemmin syväjäähdytettyjen siittiöiden avulla
Raskausajan hammasröntgenkuvaus lisää riskiä synnyttää alipainoinen lapsi
Kohtuullinenkin alkoholin käyttö raskauden aikana vaikuttaa lapseen
Keskoslasten aivovauriot johtuvat enemmän tulehduksista kuin synnytyksestä
Sikiöaikainen äidin ravinto vaikuttaa perillisen elinikään
Koeputkilapsilla vaikeuksia syntyessään
Ihminen oppii ja muistaa jo sikiönä
Lapsuuden ripuli voi heikentää älykkyyttä
Kansantaudit näkyvät jo varhaisiässä
Pään alueen säteilytys heikentää älyllisiä toimintoja lapsilla
Lapsettomuuden ja toistuvien keskenmenojen syy saataa piillä kohdun limakalvoilla
Lukivaikeuksista merkkejä jo vauvana
Vauvat syntyvät aiempaa pienempinä
PCB:lle altistuneet saavat poikia?
Sikiöllä luultua kehittyneempi kuulo
Kuka lohduttaisi Nyytiä? Keskosten kivuista ei välitetä
D-vitamiinin saanti imeväisiässä suojaa nuoruustyypin diabetekselta
Tympanometria uudistaa korvatulehdusten tutkimista
Aids-lääkitys suojaa vastasyntyneitä
Rintaruokinnalla ei vaikutusta älykkyyteen - Tutkimus hölynpölyä
Masennuslääke voi vaikuttaa sikiön kehitykseen
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi