Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Vauvan aika

Äiti ja vauva herkkiä toistensa äänille


13.12.2004 YLEn Tiedeuutiset/YLE Terveys

Usein ulkopuoliset saattavat ihmetellä äitien kykyä kuulla ja erottaa oman vauvan itku meluisessakin tilanteessa. Kuopion yliopistollisen sairaalan tutkija Maija Purhosen uudessa väitöstutkimuksessa nousi esiin, että äidit ovat todellakin tarkempia kuulemaan oman lapsen ääniä.

kuva: Pekka Sipilä
Erikoisen herkkiä kaikille inhimillisen elämän äänille äidit ovat muutamia päiviä synnytyksen jälkeen. Tarkkaavuus on molemmin puolista: myös vauvat erottavat äidin puheen muista äänistä. Äideillä onkin ilo nähdä vauvojen kaikkein iloisimmat, juuri äideille osoitetut hymyt.

"Vauvoilla neljän kuukauden iässä näytti siltä, että äidin ääni vetää enemmän tarkkaavuutta puoleensa kuin vieras ääni. Ja sitten oli myös jonkin asteisia viitteitä siitä, että äidin äänelle olisi siellä vauvan aivoissa jo olemassa tämmöinen hermomalli, jota kautta sitä äidin ääntä käsitellään ehkä vähän helpommin kuin vierasta ääntä. Eli tietyt hermosolut olisivat jo valikoituneet käsittelemään sitä äidin ääntä. Itse ajattelen semmoisella vertauksella sitä hermomallia, että ikään kuin sinne olisi polkeutunut semmoinen latu, jota pitkin äidin äänen käsittely on vähän helpompaa kuin umpihangessa hiihtäminen, mikä tuli sitten näillä vierailla äänillä", Purhonen kuvailee.

Äidin ja vauvan herkkyyttä tunnistaa toistensa äänet on tutkittu fysiologisella tasolla vielä vähän. Tutkija Maija Purhonen tutki, mitä aivoissa tapahtuu, kun hoitosuhteen osapuolet ääntelevät: "Me mitattiin aivovasteita äidiltä oman vauvan äänille ja vieraille inhimillisen elämän äänille. Vauvoilta tutkittiin vasteita oman äidin äänille ja vieraan äänelle. Ja sitten äitien vasteita verrattiin vielä tällaisten kontrollihenkilöiden vasteisiin, jotka olivat semmoisia naisia, joilla itsellään ei ollut vauva-ikäisiä lapsia ja heille tehtiin tällaisia vastaavia mittauksia. Minä olin synnytysosastolla valmiina nauhoittamaan vauvan itkua, kun vauva suostui itkemään. Vastasyntyneet vauvat oli osittain hirmu tyytyväistä porukkaa. Jouduin olemaan siellä useita tunteja odottamassa vauvan itkua, että sain äänen tallennettua."

Jatkotutkimuksen aihe voisi olla selvitellä, miten kauan äidin erityinen valppaus vauvan äänille säilyy synnytyksen jälkeen. Tulevaisuuden tutkimuksen ratkaistavia kysymyksiä voisivat myös olla, miten vastasyntynyt oppii tunnistamaan äidin äänen tai millaisia asioita isän ja vauvan kommunikointi äänin heidän aivoissaan aiheuttaa. Äiti-vauva-hoitosuhteen herkkyys reagoida toistensa viesteihin osoittaa sen, että kokemuksemme ja tunteemme näkyvät paitsi käytännön teoissamme, myös aivoissamme. "Ajattelen, että tutkimukseni tärkeintä antia ovat tulokset, miten elämän kokemukset voivat muokata aivotoimintaa. Se voi parhaimmillaan auttaa meitä ymmärtämään sitä, että ihminen on yksi kokonaisuus. Mielen sisäiset asiat jollakin tapaa kohtaa myös fysiologian tasolla", Purhonen kuvaa.

Tutkija Maija Purhosen väitöstutkimuksessa tarkasteltiin aivojen kuuloaivokuorta, äidin tai vauvan kuullessa toistensa ääniä. Kuuloaivokuoren muutokset ärsykkeisiin ovat perusmekanismeja, jotka yksinkertaisesti kertovat, että koehenkilö havaitsi ärsykkeen. Purhosen mukaan olemme jo syntymästämme saakka herkkiä sosiaalisille ärsykkeille: "Pitkään jo tiedetty, että vauva on heti syntymästään saakka halukas inhimilliseen kontaktiin ja vauvalla on paljon valmiuksia tarkastella omaa ympäristöä. Vauvan mieli toimii aktiivisesti jo syntymästä alkaen. Se on jotenkin vanhakantainen ajatus, että vauvan mieli ei toimisi jo varhaisessa vaiheessa.

Sivukartta

Kofeiini lisää keskenmenon riskiä
Koliikkia helpottavat toimenpiteet Vauva-lehden kyselyn mukaan
Vyöhyketerapiasta apua koliikkiin
Isät yhä tutumpi näky neuvoloissa
Kätkytkuolemien arvoitus ratkaistu?
Vastasyntyneiden tuberkuloosirokotuksista luovutaan
Isät eivät viihdy vanhempainvapaalla
Käyttääkö isä vanhempainvapaata lain kannustuksesta?
Vanhempien parisuhde on lasten koti
Imetystukipuhelimen toiminta vaakalaudalla
Lihavista vauvoista tulee lihavia aikuisia
HIV-positiivisen äidin tukeen ja hoitamiseen kannattaa panostaa
Amoksilliini-antibiootti aiheuttaa hammaskiilteen vaurioita
Yhdessä nukkuminen edistää vauvan kehitystä
Mitä sensitiivisempi äiti, sitä tyytyväisempi vauva
Kissa on harvoin terveysriski raskaana olevalle
Adoptio - pitkä tie äidiksi ja isäksi
Uusi rokotusohjelma käyttöön
Synnytysintoa yritetään lisätä
Imetyssuositukset uudistuivat
Synnytyspelon voi voittaa
Akupunktiosta apu raskauspahoinvointiin
Raskauspahoinvoinnin kestää hyvällä motiivilla
Imetysneuvoja kannattaa suosia
Arjen oopperaa
Vauvoja syntyy enemmän kuin vuosiin
Synnytysten keskittämisestä hyviä kokemuksia
Vesisynnytys helpottaa synnyttävien äitien oloa
Akuutti: Muksun mukana
Äitiyspakkausta tarvitaan
Ristiriitaista tietoa lasten rokotteiden ja autistmin yhteyksistä

TUTKITTUA ARKISTO: Vauvan aika

Imettäminen ei suojaa lasta lihavuudelta
Kalaa syövä äiti on hyväksi sikiön kehitykselle
Rytmihäiriögeenit vastuussa osasta kätkytkuolemista
Rintamaito voi suojata aikuisiän diabetekselta
Pelokkuudesta eroon äidin avulla
Äidin ja vauvan vuorovaikutus vaikuttaa lapsen kehitykseen
Imetys suojaa vauvoja ykköstyypin diabetekseltä
Vastasyntyneen virustartunta saattaa selittää osan CP-vammojen synnystä
SSRI-lääkkeitä tulisi raskauden aikana käyttää vain hyvin harkitusti
Maitohappobakteerit voivat helpottaa vauvan atooppista ihottumaa
Pitkään imetetylle täyttävämpää maitoa
Äidin imetysajan ruokavalio vaikuttaa lapsen allergian kehittymiseen
Rokotukset eivät lisää muita infektioita lapsilla
Probiootit saattavat vähentää vauvojen korvatulehduksia ja hengitystieinfektioita
Naisten ympärileikkaus lisää lapsettomuutta
Tuoreen isän masennus vaikuttaa lapsen kehitykseen
Kontaktit muihin vauvoihin vähentävät lasten syöpätapauksia
Myös isän iäkkyys lisää keskenmenoriskiä
Putkien asentaminen tulehtuneisiin korviin ei haittaa lasten kuulon kehittymistä
Alkoholi sotkee imetyshormoneja
Hoito säästää vauvat HI-virukselta
Imeväisikäiset saavat lisäruokaa suositeltua aiemmin
Britanniassa ehdotetaan mahdollisuutta lapsen sukupuolen valintaan
Äidin raskauden aikainen tupakointi lisää vikoja sikiön perimässä
Vaihtoehtoina lapsien saaminen nuorina tai pitkä ikä
Äiti ja vauva herkkiä toistensa äänille
Sikiöaikaiset ultraäänitutkimukset vaarattomia lapsen kehitykselle
Tutti ja tuttipullo lisäävät purentavikoja
Aerosoleista haittaa lapsille ja äideille?
Onnistunut munasarjan siirto tuotti terveen vauvan
Keskosilla ja nuorille äideille syntyneillä suurempi itsemurhariski
Leptiini tärkeää naisten terveydelle
Vuorokausirytmi vaikuttaa hedelmällisyyteen
Vauvat erottavat kielet toisistaan
Vauva syntyi 21 vuotta aiemmin syväjäähdytettyjen siittiöiden avulla
Raskausajan hammasröntgenkuvaus lisää riskiä synnyttää alipainoinen lapsi
Kohtuullinenkin alkoholin käyttö raskauden aikana vaikuttaa lapseen
Keskoslasten aivovauriot johtuvat enemmän tulehduksista kuin synnytyksestä
Sikiöaikainen äidin ravinto vaikuttaa perillisen elinikään
Koeputkilapsilla vaikeuksia syntyessään
Ihminen oppii ja muistaa jo sikiönä
Lapsuuden ripuli voi heikentää älykkyyttä
Kansantaudit näkyvät jo varhaisiässä
Pään alueen säteilytys heikentää älyllisiä toimintoja lapsilla
Lapsettomuuden ja toistuvien keskenmenojen syy saataa piillä kohdun limakalvoilla
Lukivaikeuksista merkkejä jo vauvana
Vauvat syntyvät aiempaa pienempinä
PCB:lle altistuneet saavat poikia?
Sikiöllä luultua kehittyneempi kuulo
Kuka lohduttaisi Nyytiä? Keskosten kivuista ei välitetä
D-vitamiinin saanti imeväisiässä suojaa nuoruustyypin diabetekselta
Tympanometria uudistaa korvatulehdusten tutkimista
Aids-lääkitys suojaa vastasyntyneitä
Rintaruokinnalla ei vaikutusta älykkyyteen - Tutkimus hölynpölyä
Masennuslääke voi vaikuttaa sikiön kehitykseen
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi