Varhainen ravitsemus vaikuttaa elimistön energiakulutukseen aikuisena
9.4.2008 Proceedings of the Royal Society B, Biological Sciences/Radion tiedeuutiset/YLE Terveys
Seeprapeipon poikasilla tehty koe osoittaa, että ensimmäisen elinkuukauden aikainen ravinto vaikuttaa merkittävästi siihen miten niiden elimistö toimii aikuisuudessa. Varhaisen kehityksen niukka ravinto, johon yhdistyi nopea kasvuspurtti, tuotti lintuja joiden elimistön energiantarve oli tavallista suurempi aikuisuudessa.
Vastaava niukan ja runsaan ravinnon vaihtelu kriittisessä kehitysvaiheessa on yhteydessä ihmisillä todettuihin metabolian toiminnan häiriöihin. Koe auttaa ymmärtämään paremmin tällaisia sairauksia, Glasgowin yliopiston tutkijat uskovat.
Epidemiologiset tutkimukset mm. Suomessa osoittavat, että äidin raskauden ajan niukka ravinto voi vaikuttaa syntyvän lapsen riskiä sairastua ns. metaboliseen oireyhtymään. Tästä on havaintoja tapauksissa, joissa lapsi syntyy tavallista pienempänä mutta ottaa kiinni kehityksessä muita ns. kasvuspurtissa ennen kahta ikävuotta. Kokeiden tekeminen on ihmisillä mahdotonta eikä eläimilläkään vastaavia ole tehty aiemmin.
Skotlantilaistutkijat käyttivät koe-eläiminä seeprapeippoja. Mitattava suure oli elimistön lepotilassa kuluttaman energian määrä. Tämä lepoenergia on enimmillään noin puolet eläimen käyttämästä energiasta ja sen tiedetään olevan aikuisella eläimellä hyvin vakaa ominaisuus. Se ei kuitenkaan näytä olevan kovin vahvasti perinnöllinen ominaisuus vaan varhaisen kehityksen olosuhteet vaikuttavat siihen.
Laboratoriossa pantiin seeprapeippoja pariskunnittain häkkeihin pesimään. Normaalisti pesässä vietetty ensimmäinen elinkuukausi jaettiin kahteen 15 päivän jaksoon. Pesueet arvottiin neljään eri ryhmään vanhemmille tarjotun ravinnon proteiinipitoisuuden perusteella. Ravinto oli joko vähän tai paljon valkuaisainetta sisältävää (valkuaisainetta 12% tai 40% kuivapainosta). Osa sai aluksi niukkaa ravintoa ja lopuksi runsasta ravintoa, osa toisin päin. Kaksi muuta olivat vertailuryhmiä ja niissä poikaset saivat koko ajan joko runsasta tai niukkaa ravintoa.
Kuukauden kuluttua kaikki poikaset siirrettiin samalle ruokavaliolle. Puolen vuoden kuluttua kaikkien ryhmien linnut olivat keskimäärin samanpainoisia, mutta loppupaino oli saavutettu eri reittiä. Niukalla ravinnolla olleet olivat kevyempiä kuin parempaa ravintoa saaneet ensimmäisen 15 päivän jälkeen, mutta ne jotka pääsivät sen jälkeen runsaalle ruualle, kirivät paremmalla ravinnolla kiinni olleet seuraavien 15 päivien aikana. Ne jotka joutuivat alun hyvän ravinnon jälkeen niukalle dieetille 15 päiväksi, hidastuivat painon kehityksessä mutta eivät kovin paljon.
Puolen vuoden kuluttua mitattiin täysikäisten lintujen energiankulutus lepotilassa. Ne jotka olivat aluksi olleet 15 päivää niukalla ravinnolla, mutta sitten päässeet runsaan ravinnon ääreen, poikkesivat kolmesta muusta ryhmästä. Niiden energiankulutus lepotilassa oli lähes viidenneksen muita korkeampi. Muiden ryhmien välillä ei ollut eroja.
Kohonnut lepoenergiankulutus osoittaa että lintujen elimistö toimii toisella tavalla kuin verrokeilla. Mistä se johtuu ja mitä siitä seuraa, on toistaiseksi selvittämättä. Syistä on esitetty monenlaisia spekulaatioita.
Kasvuspurtin seurauksena kehittyneen, normaalia korkeamman lepoenergian kulutuksen vaikutuksesta eläimeen on kaksi ristiriitaista havaintoa. Tavallista kiihkeämpi metabolia voi altistaa ne metabolisille sairauksille, jotka saattavat lyhentää niiden ikää muihin verrattuna. Toisaalta joissain aiemmissa kokeissa havaittiin, että tavallista enemmän energiaa lepotilassa käyttävät jyrsijät elivät vanhemmiksi kuin muut. Niiden elimistössä ns. oksidatiivinen stressi oli pienempi kuin muilla.
|
