Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Vauvan aika

Imeväisikäiset saavat lisäruokaa suositeltua aiemmin


31.3.2005 YLE Terveys/ Finfood

Imeväisikäiset suomalaisvauvat saavat lisäruokaa suositeltua aiemmin ja D-vitamiinivalmisteita selvästi suositeltua vähemmän. Tämä selviää Diabeteksen ennustaminen ja ehkäisy -hankkeen (DIPP) ravintotutkimuksesta, jonka tuloksista kerrotaan Kansanterveys-lehden neuvolanumerossa.

DIPP-tutkimuksessa selvitetään äidin raskaus- ja imetysajan sekä lapsen ravitsemusta eri ikävaiheissa Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Kaikilla tutkimukseen kutsutuilla lapsilla on tyypin 1 diabetekseen altistavia geenejä.

Tutkimuksesta julkaistun artikkelin mukaan äidinmaidonkorvikkeen antaminen aloitetaan Suomessa lapsen ollessa keskimäärin vajaan kahden kuukauden ikäinen. Äidinmaidonkorvikkeen ja muun lisäruuan antaminen aloitettiin pojilla aikaisemmin kuin tytöillä.

Yksinomaista imetystä suositellaan nykyisin kuuden kuukauden ikään saakka. Tutkimuksen mukaan pelkästään rintamaitoa sai kuitenkin neljän kuukauden ikään saakka vain viidesosa lapsista. Imetyksen kokonaiskesto oli keskimäärin seitsemän kuukautta. Mitä korkeampi vanhempien koulutustaso ja äidin ikä oli, sitä pidempään imetystä jatkettiin ja sitä myöhemmin aloitettiin lisäruuan antaminen.

Ensimmäisen lisäruuan antamista suositellaan nykyisin lapsen kasvun ja äidinmaidon riittävyyden huomioiden noin kuuden kuukauden iästä lähtien. Tutkimus paljasti, että lapset saivat lisäruokaa kuitenkin ensimmäisen kerran keskimäärin kolmen ja puolen kuukauden iässä. Ensimmäisenä lisäruokana oli useimmiten porkkana- tai perunasose, joka onkin suositeltujen ensimmäisten ruokien joukossa.

D-vitamiinin saanti romahtaa parivuotiailla



Sosiaali- ja terveysministeriö suosittelee, että D-vitamiinivalmisteita tulisi antaa lapselle päivittäin kolmeen ikävuoteen saakka. Kuitenkin enää vain neljännes kolmivuotiaista sai D-vitamiinivalmisteita. Kolmen kuukauden iässä valmisteita sai sen sijaan noin 90 prosenttia tutkituista.

D-vitamiinin saantisuositus on lapsilla 10 mikrogrammaa vuorokaudessa kolmevuotiaaksi saakka. Tutkimuksen perusteella alle vuoden ikäisillä vauvoilla saanti vielä ylittää suositukset. Kahden ja kolmen ikävuoden tienoilla saanti kuitenkin romahtaa jopa alle puoleen suositellusta.

Kolmen kuukauden ikäiset lapset saavat D-vitamiinia pääasiassa äidinmaidonkorvikkeesta ja puolen vuoden ikäiset lisäksi vitaminoiduista velleistä ja puuroista. Vuoden ikäisellä lapsella saantilähteet monipuolistuvat. Tutkimuksen toteuttamisajankohtana maitovalmisteisiin ei vielä lisätty D-vitamiinia.

Sivukartta

Kofeiini lisää keskenmenon riskiä
Koliikkia helpottavat toimenpiteet Vauva-lehden kyselyn mukaan
Vyöhyketerapiasta apua koliikkiin
Isät yhä tutumpi näky neuvoloissa
Kätkytkuolemien arvoitus ratkaistu?
Vastasyntyneiden tuberkuloosirokotuksista luovutaan
Isät eivät viihdy vanhempainvapaalla
Käyttääkö isä vanhempainvapaata lain kannustuksesta?
Vanhempien parisuhde on lasten koti
Imetystukipuhelimen toiminta vaakalaudalla
Lihavista vauvoista tulee lihavia aikuisia
HIV-positiivisen äidin tukeen ja hoitamiseen kannattaa panostaa
Amoksilliini-antibiootti aiheuttaa hammaskiilteen vaurioita
Yhdessä nukkuminen edistää vauvan kehitystä
Mitä sensitiivisempi äiti, sitä tyytyväisempi vauva
Kissa on harvoin terveysriski raskaana olevalle
Adoptio - pitkä tie äidiksi ja isäksi
Uusi rokotusohjelma käyttöön
Synnytysintoa yritetään lisätä
Imetyssuositukset uudistuivat
Synnytyspelon voi voittaa
Akupunktiosta apu raskauspahoinvointiin
Raskauspahoinvoinnin kestää hyvällä motiivilla
Imetysneuvoja kannattaa suosia
Arjen oopperaa
Vauvoja syntyy enemmän kuin vuosiin
Synnytysten keskittämisestä hyviä kokemuksia
Vesisynnytys helpottaa synnyttävien äitien oloa
Akuutti: Muksun mukana
Äitiyspakkausta tarvitaan
Ristiriitaista tietoa lasten rokotteiden ja autistmin yhteyksistä

TUTKITTUA ARKISTO: Vauvan aika

Imettäminen ei suojaa lasta lihavuudelta
Kalaa syövä äiti on hyväksi sikiön kehitykselle
Rytmihäiriögeenit vastuussa osasta kätkytkuolemista
Rintamaito voi suojata aikuisiän diabetekselta
Pelokkuudesta eroon äidin avulla
Äidin ja vauvan vuorovaikutus vaikuttaa lapsen kehitykseen
Imetys suojaa vauvoja ykköstyypin diabetekseltä
Vastasyntyneen virustartunta saattaa selittää osan CP-vammojen synnystä
SSRI-lääkkeitä tulisi raskauden aikana käyttää vain hyvin harkitusti
Maitohappobakteerit voivat helpottaa vauvan atooppista ihottumaa
Pitkään imetetylle täyttävämpää maitoa
Äidin imetysajan ruokavalio vaikuttaa lapsen allergian kehittymiseen
Rokotukset eivät lisää muita infektioita lapsilla
Probiootit saattavat vähentää vauvojen korvatulehduksia ja hengitystieinfektioita
Naisten ympärileikkaus lisää lapsettomuutta
Tuoreen isän masennus vaikuttaa lapsen kehitykseen
Kontaktit muihin vauvoihin vähentävät lasten syöpätapauksia
Myös isän iäkkyys lisää keskenmenoriskiä
Putkien asentaminen tulehtuneisiin korviin ei haittaa lasten kuulon kehittymistä
Alkoholi sotkee imetyshormoneja
Hoito säästää vauvat HI-virukselta
Imeväisikäiset saavat lisäruokaa suositeltua aiemmin
Britanniassa ehdotetaan mahdollisuutta lapsen sukupuolen valintaan
Äidin raskauden aikainen tupakointi lisää vikoja sikiön perimässä
Vaihtoehtoina lapsien saaminen nuorina tai pitkä ikä
Äiti ja vauva herkkiä toistensa äänille
Sikiöaikaiset ultraäänitutkimukset vaarattomia lapsen kehitykselle
Tutti ja tuttipullo lisäävät purentavikoja
Aerosoleista haittaa lapsille ja äideille?
Onnistunut munasarjan siirto tuotti terveen vauvan
Keskosilla ja nuorille äideille syntyneillä suurempi itsemurhariski
Leptiini tärkeää naisten terveydelle
Vuorokausirytmi vaikuttaa hedelmällisyyteen
Vauvat erottavat kielet toisistaan
Vauva syntyi 21 vuotta aiemmin syväjäähdytettyjen siittiöiden avulla
Raskausajan hammasröntgenkuvaus lisää riskiä synnyttää alipainoinen lapsi
Kohtuullinenkin alkoholin käyttö raskauden aikana vaikuttaa lapseen
Keskoslasten aivovauriot johtuvat enemmän tulehduksista kuin synnytyksestä
Sikiöaikainen äidin ravinto vaikuttaa perillisen elinikään
Koeputkilapsilla vaikeuksia syntyessään
Ihminen oppii ja muistaa jo sikiönä
Lapsuuden ripuli voi heikentää älykkyyttä
Kansantaudit näkyvät jo varhaisiässä
Pään alueen säteilytys heikentää älyllisiä toimintoja lapsilla
Lapsettomuuden ja toistuvien keskenmenojen syy saataa piillä kohdun limakalvoilla
Lukivaikeuksista merkkejä jo vauvana
Vauvat syntyvät aiempaa pienempinä
PCB:lle altistuneet saavat poikia?
Sikiöllä luultua kehittyneempi kuulo
Kuka lohduttaisi Nyytiä? Keskosten kivuista ei välitetä
D-vitamiinin saanti imeväisiässä suojaa nuoruustyypin diabetekselta
Tympanometria uudistaa korvatulehdusten tutkimista
Aids-lääkitys suojaa vastasyntyneitä
Rintaruokinnalla ei vaikutusta älykkyyteen - Tutkimus hölynpölyä
Masennuslääke voi vaikuttaa sikiön kehitykseen
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi