Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Tutkittua: Sydän- ja verisuonitaudit

Liikunta ei alenna verenpainetta yli 55-vuotiailla


13.4.2005 YLE Tiedeuutiset

Liikunta ei auta alentamaan verenpainetta vanhemmilla ihmisillä samalla tavalla kuin nuoremmilla, havaittiin Yhdysvalloissa tehdyssä nelivuotisessa tutkimuksessa. Jos liikunta kuitenkin pienentää elimistön rasvakertymää ja kasvattaa lihasmassaa, verenpainekin alenee.

kuva: Arja Lento/YLE
Niin meillä kuin muuallakin aikuisille suositellaan säännöllistä liikuntaa lievästi kohonneen verenpaineen alentamiseen. Yhdysvalloissa suositus on reipasta liikuntaa kolmesta viiteen kertaan viikossa, 30 - 45 minuuttia kerrallaan. Tämän pitäisi pudottaa verenpainetta 8-10 mmHg:lla.

Ohjelman myönteiset vaikutukset on testattu yleensä nuorehkoilla miehillä, ei vanhemmilla ihmisillä, joilla verenpaineen kohoamiseen vaikuttavat erilaiset syyt kuin nuoremmilla. Valtimoiden seinämien kovettuminen iän myötä huonontaa suonten joustavuutta, mikä johtaa verenpaineen nousuun. Nuoremmilla suonten seinämät ovat joustavammat, mutta verenpaineen nousuun on silloin muita syitä.

Johns Hopkins -yliopiston tutkimuksessa oli mukana 104 iältään 55-75 -vuotiasta naista ja miestä. Puolet pantiin ohjattuun kuntoliikuntaan, toinen puoli oli vertailuryhmänä. Kunto-ohjelmaan kuului kolmesti viikossa puolitoista tuntia ohjattua liikuntaa ja voimaharjoittelua. Aerobinen kestävyys ja elimistön rasvan määrä mitattiin ennen ja jälkeen puolen vuoden kuntojakson. Osallistujien verenpaineen kehittymistä seurattiin ja verisuonten seinämien joustavuus mitattiin ultraäänellä.

Kuntoliikunta edelleen suositeltavaa myös vanhemmille



Useimmilla osallistujista oli lievästi kohonnut verenpaine, erityisesti ns. yläpaine eli systolinen paine. Keskimääräiset verenpainearvot olivat 141/76 mmHg. Kuntojakson loputtua siihen osallistuneiden aerobinen kestävyys oli parantunut selvästi ja lihasvoima oli kasvanut. Myös lihasmassaa oli tullut lisää ja rasvakudoksen määrä oli pienentynyt keskimäärin 20%:lla.

Sen sijaan verenpaineeseen kuntoharjoittelulla ei ollut kovin paljon merkitystä. Sekä kuntoilijoiden että vertailuryhmän systolinen verenpaine oli pudonnut suunnilleen saman verran: 4,5 mmHg ja 3,5 mmHg. Ero ei ole tilastollisesti merkittävä. Ns. alapaine eli diastolinen verenpaine oli laskenut enemmän kuntoilijoilla (3,7 mmHg) kuin vertailuryhmässä (1,5 mmHg). Verisuonten seinämien joustavuus ei ollut parantunut harjoittelusta.

Tutkijat eivät löydä muuta selitystä vertailuryhmän lievästi pudonneeseen verenpaineeseen kuin perinteisen lume-ilmiön. Kun tutkittavat tietävät olevansa mukana vertailuryhmänä, heille tulee paineita yrittää edes vähän parantaa elämäntapojaan. Se, että systolinen verenpaine ei laskenut harjoittelusta huolimatta, johtuu todennäköisesti valtimoiden seinämien jäykkyydestä.

Tarkemmassa analyysissä todettiin, että suurin myönteinen muutos oli tapahtunut verenpaineessa niillä, joiden rasvamäärä putosi eniten ja lihasmassa kasvoi. Tällä oli suurempi vaikutus kuin aerobisella kestävyydellä ja sen muutoksilla. Tulokset paranivat samalla tavoin sekä miehillä että naisilla.

Tutkijat pitävät kuntoliikuntaa silti suositeltavana vanhemmille ihmisille, vaikka verenpaineessa vaikutukset eivät heti näkyisikään. Pitempi harjoitusjakso tai kovempi harjoitustahti auttaisi mahdollisesti asiaa.

JAMA Archives of Internal Medicine 12.4.2005

Sivukartta

Monipuolisen tyrnin flavonoideilla on suotuisa vaikutus sydämen ja verenkiertoelimistölle
Siesta säästää sydäntä
Israelilaiset kasvattivat sydänkudosta kantasoluista
Aspiriini ei ehkäise veritulppia yhtä tehokkaasti kaikilla potilailla
Kohtuullinen punaviiniannos parantaa sepelvaltimoiden toimintaa
Kahvi lisää sydänkohtauksen riskiä tietyn geeniperimän omaavilla
Verenpaineen hoito kannattaa
Testosteroni ehkäisee valtimoiden rasvoittumista?
Liikunta ei alenna verenpainetta yli 55-vuotiailla
Autoimmuunitaudeilla ja sydänverisuonitaudeilla yhteinen altistava geeni
Masennus lisää rytmihäiriöitä ja sydänkuolemia
Äkillinen stressi voi aiheuttaa sydänkohtauksen kaltaisen tilan
Ravintorasvojen laatu ratkaisee, ei määrä
Foolihappo pitää verenpaineen matalampana
Sairaana työskentelystä infarktiriski
Tiukka aikaraja ja paineinen työ käyvät sydämen päälle
Atenololi ei ole paras mahdollinen verenpainelääke
Tarkka menetelmä sydänkuvien tulkintaan
Alkoholi hyvästä sydänleikkauksen jälkeen
Sydänvikoja pitäisi etsiä jo kohdussa
Yhdeksän tekijää sydänverisuonitautien taustalla
Vihreän teen antioksidantti estää uusien verisuonitukkeiden muodostumisen
Kofeiini nostaa verenpainetta nuorilla
Vyötärölihavuus liittyy vahvasti sydänkuolemaan
Kotona tehdyt verenpainemittaukset ennustavat paremmin terveydentilan kehittymistä
Fluori suojana sepelvaltimotautiin
Veden pehmeys osasyy sydänkohtauksiin?
Sienistä löytyi verisuonten tukkeutumista estäviä yhdisteitä
Kohonneen verenpaineen syy ehkä selviämässä
Nykyajan vitsaus metabolinen oireyhtymä lisää kuolleisuutta
Suomalaisten alttius sydänsairauksiin ei poikkea muista kansoista
Sydän- ja verisuonitaudit: aikaisemmat tutkimukset

ARKISTO: Terveystutkimukset aiheittain

Aivotoiminta ja dementia
Allergiat
Diabetes
Kolesteroli
Lapset
Lisäaineet ja ympäristömyrkyt
Mielenterveys
Ravinto ja vitamiinit
Sydän- ja verisuonitaudit
Syöpä
Vauvan aika
Muu tutkimus
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi