Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Tutkittua: Sydän- ja verisuonitaudit

Aspiriini ei ehkäise veritulppia yhtä tehokkaasti kaikilla potilailla


12.12 Helsingin yliopisto/YLE Terveys

Sydän- ja verisuonisairauksista kärsivien potilaiden pitkäaikaiseen
hoitoon käytettyjen estolääkkeiden teho on yksilöllistä, osoittaa
Helsingin yliopistossa tarkastettava väitöstutkimus.



Sydän- ja verisuonisairauksien nykyinen lääkehoito perustuu sairauden eri riskitekijöiden, kuten korkean kolesterolin, kohonneen verenpaineen ja liiallisen verihiutaleiden aktiivisuuden laskemiseen.

Verihiutaleet osallistuvat normaalisti veren hyytymiseen paikkaamalla verisuonen seinämän vauriokohtia, oli vaurio sitten ulkoisen vamman tai valtimonkovettumataudin aiheuttama. Sydän- ja verisuonitauteja sairastavilla verihiutaleiden aktiivisuus on lisääntynyt, ja verihiutaleilla onkin keskeinen rooli veritulpan muodostumiseen johtavan tapahtumaketjun käynnistymisessä.

Sydän- ja verisuonisairauksien pitkäaikaisessa hoidossa verihiutaleiden estolääkkeinä käytetään Suomessa yleisesti asetyylisalisyylihappoa eli aspiriinia, dipyridamolia sekä uusimpana klopidogreeliä. Näiden lääkkeiden käytöstä huolimatta osalle potilaista tulee äkillisiä vakavia verisuonitapahtumia. On ajateltu, että näitä voitaisiin estää tehostamalla verihiutaleiden estolääkitystä.

LL Aino Lepäntalon väitöstyössä tutkittiin potilaiden yksilöllisiä
vasteita verihiutaleiden estolääkitykselle ja arvioitiin yleisimmin
käytetyn estolääkkeen, aspiriinin, sekä uusimman estolääkkeen,
klopidogreelin, tehoa sepelvaltimotautipotilailla.

Verihiutaleiden aktiivisuuden mittaaminen verihiutaleiden
toimintatesteillä osoitti, että osalla potilaista aspiriini, klopidogreeli tai niiden yhdistelmä ei vähentänyt verihiutaleiden toimintaa niin paljon kuin oli toivottu eivätkä potilaat siten hyötyneet estolääkityksestä odotetulla tavalla. Estolääkityksen tehoon vaikuttivat tietyt verihiutale-reseptorien genotyypit sekä diabetes.

"Estolääkitykseen huonosti reagoivien potilaiden kohdalla tehostetusta lääkityksestä saattaa olla hyötyä?, Lepäntalo arvioi. Koska tehostettuun verihiutaleiden estolääkitykseen kuitenkin voi liittyä suurentunut verenvuodon riski, tulisi potilaille tulevaisuudessa määritellä yksilöllinen estolääkitys verihiutaleiden toimintatestejä hyödyntäen.

Toistaiseksi luotettavia testejä ei kuitenkaan ole vielä käytettävissä, ja sellaisten kehittäminen onkin tulevaisuuden haaste", Lepäntalo sanoo.

Sivukartta

Monipuolisen tyrnin flavonoideilla on suotuisa vaikutus sydämen ja verenkiertoelimistölle
Siesta säästää sydäntä
Israelilaiset kasvattivat sydänkudosta kantasoluista
Aspiriini ei ehkäise veritulppia yhtä tehokkaasti kaikilla potilailla
Kohtuullinen punaviiniannos parantaa sepelvaltimoiden toimintaa
Kahvi lisää sydänkohtauksen riskiä tietyn geeniperimän omaavilla
Verenpaineen hoito kannattaa
Testosteroni ehkäisee valtimoiden rasvoittumista?
Liikunta ei alenna verenpainetta yli 55-vuotiailla
Autoimmuunitaudeilla ja sydänverisuonitaudeilla yhteinen altistava geeni
Masennus lisää rytmihäiriöitä ja sydänkuolemia
Äkillinen stressi voi aiheuttaa sydänkohtauksen kaltaisen tilan
Ravintorasvojen laatu ratkaisee, ei määrä
Foolihappo pitää verenpaineen matalampana
Sairaana työskentelystä infarktiriski
Tiukka aikaraja ja paineinen työ käyvät sydämen päälle
Atenololi ei ole paras mahdollinen verenpainelääke
Tarkka menetelmä sydänkuvien tulkintaan
Alkoholi hyvästä sydänleikkauksen jälkeen
Sydänvikoja pitäisi etsiä jo kohdussa
Yhdeksän tekijää sydänverisuonitautien taustalla
Vihreän teen antioksidantti estää uusien verisuonitukkeiden muodostumisen
Kofeiini nostaa verenpainetta nuorilla
Vyötärölihavuus liittyy vahvasti sydänkuolemaan
Kotona tehdyt verenpainemittaukset ennustavat paremmin terveydentilan kehittymistä
Fluori suojana sepelvaltimotautiin
Veden pehmeys osasyy sydänkohtauksiin?
Sienistä löytyi verisuonten tukkeutumista estäviä yhdisteitä
Kohonneen verenpaineen syy ehkä selviämässä
Nykyajan vitsaus metabolinen oireyhtymä lisää kuolleisuutta
Suomalaisten alttius sydänsairauksiin ei poikkea muista kansoista
Sydän- ja verisuonitaudit: aikaisemmat tutkimukset

ARKISTO: Terveystutkimukset aiheittain

Aivotoiminta ja dementia
Allergiat
Diabetes
Kolesteroli
Lapset
Lisäaineet ja ympäristömyrkyt
Mielenterveys
Ravinto ja vitamiinit
Sydän- ja verisuonitaudit
Syöpä
Vauvan aika
Muu tutkimus
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi