Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Tutkittua: Lapset

Masentuneesta lapsesta tulee muita helpommin ylipainoinen ja astmaattinen


21.2.2006 International Journal of Obesity/Radion tiedeuutiset/Terveys

Lapsuudessa masennuksesta kärsineet ovat aikuisina muita useammin lihavia ja astmaattisia, päättelee sveitsiläinen tutkijaryhmä. Tutkimus tehtiin 20 vuoden pitkäaikaisseurantana.




Aikuisena kärsityn masennuksen ja astman tai lihavuuden välillä yhteyttä ei sensijaan ollut. Tulos viittaa siihen, että lapsuuden tai nuoruusiän masennus ja aikuisuuden masennus ovat neurobiologisesti ehkä erilaisia ilmiöitä.

Masennuksen, ylipainoisuuden ja astman välillä on ennenkin havaittu yhteyksiä, mutta sveitsiläistutkimus on ensimmäinen, jossa seurattiin tilastollisesti riittävän suurta joukkoa syy-seuraussuhteen selvittämiseen. Koehenkilöinä oli Zurichin kantonin asukkaista koottu joukko ihmisiä, joiden seuranta aloitettiin vuonna 1978. Tutkimuksen alussa heitä oli liki 600 ihmistä, iältään 20-40-vuotiaita. Heidän psyykkistä ja fyysistä kuntoaan selvitettiin jopa kuusi kertaa 20 vuoden aikana.

Seuranta-ajan lopulla astmaa sairastavilla oli nelinkertainen riski olla lihavia. Astman sairastaminen lisäsi todennäköisyyttä painon nousuun ja ylipainoisuuden kehittymiseen, mutta toisinpäin ei havaittu syy-seuraussuhdetta. Toisin sanoen, painon nousu ei ennustanut astman kehittymistä aikuisuudessa. Lähtötilanteessa astmaa sairasti 2% ja reilusti ylipainoisia oli vain 1%. 20 vuodessa astmaatikkojen osuus nousi 4,3%:iin ja lihavien osuus 8,2%:iin. Astmaa sairastavista 23,2% oli lihavia, lihavista astmaa sairasti 21,8%.

Lapsena masennusoireista kärsineillä oli muita useammin sekä astma että reilusti ylipainoa aikuisena, mikä tutkijoiden mukaan selittää astman ja ylipainon yhteyden ainakin osittain. Lapsuudessa tai nuoruudessa masentuneisuutta kokeneilla astman ilmaantumisen riski oli lähes kolminkertainen verrattuna niihin, jotka eivät olleet masennusta kokeneet. Miehillä riski oli suurempi kuin naisilla (4,2 vs. 2,0). Lihavuuden suhteen riski oli samaa luokkaa, riskikerroin oli 3,8. Naisilla riski oli erittäin suuri, 10-kertainen, miehillä 1,5-kertainen eli tilastollisesti liki merkityksetön.

Koehenkilöt olivat ensimmäisen kerran tutkimusta tehtäessä juuri aikuistuneita nuoria, joten lapsuuden masennuskokemuksista tieto kerättiin jälkikäteen. Lapsuuden masennukseksi luettiin ennen 17 ikävuotta koettu masennus.

Tutkijat pohtivat artikkelissaan mahdollisia selittäviä mekanismeja astman, ylipainoisuuden ja lapsuuden masennuksen välillä. Astman ja ylipainon yhteyttä voivat selittää astman hoitoon käytetyt lääkkeet. Toinen selittävä tekijä voi olla astmaatikkolasten vähäisempi liikunnan harrastus, joka heijastuu myös aikuisuudessa. Runsaasti ylipainoisilla on yleensäkin astmaa enemmän, joka voi olla seurausta keuhkojen heikommasta toimintakyvystä.

Yhteyden taustalla voivat olla myös katekoliamiinijärjestelmän tai elimistön puolustusjärjestelmän ongelmat tai systeeminen tulehdustila. Katekoliamiineihin kuuluvat hermoston välittäjäaineet kuten dopamiini tai stressihormonit adrenaliini ja noradrenaliini. Masennus ja stressi ovat usein yhteydessä toisiinsa.

Sivukartta

Masennus ja koulu-uupumus ovat lisääntyneet
Älykkäämpien lasten aivojen kehitys eroaa muista
Masentuneesta lapsesta tulee muita helpommin ylipainoinen ja astmaattinen
Lapsuuden syöpä ja kemikaalipäästöt
Antibiootti vähentää lasten aids-kuolemia?
Lapsen lääkekierteen alkusyy perheissä?
Aikuistuesta apua huonosti kohdelluille lapsille
Suomalaisista lapsista 15–20 prosenttia lihavia
Sisarusten tasa-arvoinen kohtelu on edullista lasten kehitykselle
Lapsuuden infektiot ja elinikä
Nielu- ja kitarisojen poisto ei auta harvemmin nuhakuumeita sairastavia lapsia
Kuorsaus aiheuttaa lapsille oppimishäiriöitä
Yhdeksäsluokkalaiset liikkuvat liian vähän
Sinkki nopeuttaa keuhkokuumeen parantumista lapsilla
Liikunta ja vähärasvainen ruokavalio parantavat ylipainoisten lasten verisuonia
Suomessa lähes maailman lihavimmat nuoret
Pään alueen säteilytys heikentää älyllisiä toimintoja lapsilla
Suomen lapsilla hyvä syöpähoito
Punahattu-uute (echinacea) ei vaikuta lasten flunssan oireisiin eikä nopeuta paranemista
Lapsi tarvitasee myönteisiä vuorovaikutusmalleja
Pelkät lääkkeet eivät riitä lasten kivun hoidossa
Videopelit vaaraksi aivojen kehitykselle
Suomalaistutkijat löysivät lukihäiriögeenin
Ylipainoisilla lapsilla enemmän käyttäytymishäiriöitä
Kuorsaavat lapset eivät menesty koulussa

ARKISTO: Terveystutkimukset aiheittain

Aivotoiminta ja dementia
Allergiat
Diabetes
Kolesteroli
Lapset
Lisäaineet ja ympäristömyrkyt
Mielenterveys
Ravinto ja vitamiinit
Sydän- ja verisuonitaudit
Syöpä
Vauvan aika
Muu tutkimus
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi