Kuluttajapotilas asettaa lääkärin ja koko terveyspolitiikan uusien haasteiden eteen
4.6.2007 Helsingin yliopisto/YLE Terveys
Lääkäri kohtaa vastaanotollaan yhä useammin potilaan, joka heti tullessaan ilmoittaa, mitä tutkimuksia, toimenpiteitä ja lääkkeitä hän haluaa. Yksityislääkärit suhtautuvat potilaiden kuluttajarooliin myönteisemmin kuin julkisella sektorilla työskentelevät, osoittaa Helsingin yliopistossa.
Konsumerismi terveydenhuollossa tarkoittaa potilaan kuluttaja-aseman
korostumista; omaa aktiivisuutta ja valinnanvapautta. Käsitys potilaasta kuluttajana on alkujaan lähtöisin kuluttajaliikkeestä, mutta myös kaupallisen mallin tuomisesta terveydenhuoltoon.
Terveydenhuollon hallinnossa ja terveyspolitiikassa korostetaan nykyään potilaan omaa aktiivisuutta ja osallistumista hoitoon, ja tämä ilmiö on kansainvälinen, toteaa väitöstutkimuksen aiheesta tehnyt YTM Hanna Toiviainen. Esimerkiksi Euroopan unionissa lääketeollisuus yritti vuosina 2001 - 2003 saada reseptilääkkeiden yleisömainonnan sallituksi, ja toiminta on aktivoitunut uudelleen. Myös kaupallisten geenitestien yleisöön kohdistuvasta mainonnasta käydään kriittistä keskustelua.
"Palvelujen kaupallistuminen kohdistaa lääkärityöhön uusia odotuksia. Yhä useampi potilas haluaa asettua hoitosuhteessa entistä tasavertaisempaan asemaan, neuvottelemaan lääkärin kanssa tai jopa sanelemaan, kuinka häntä tulee hoitaa", Toiviainen sanoo.
Suomessa potilasjärjestöjen määrä on 1990-luvulta lähtien lisääntynyt kiihtyvää vauhtia. Lääkärit eivät 1990-luvun puolivälissä suhtautuneet innostuneesti ajatukseen, että kuluttajaliikkeet jakaisivat tietoa hoitokäytännöistä, ja terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuivat 1990-luvun lopulla geeniseulontojen ja geenitestien käyttöönottoon ja laajentamiseen varovaisemmin kuin maallikot. Vuoden 2002 lääkärikyselyssä
lääkärit suhtautuivat kielteisesti reseptilääkkeiden yleisömainontaan. Yli kolmannes piti lääkemainoksia yleensäkin haitallisina tai hyödyttöminä tiedon jakamisessa väestölle.
Yli puolet potilastyötä tekevistä lääkäreistä raportoi, että heillä on usein potilaita, jotka ilmoittavat jo vastaanotolle tullessaan haluavansa tiettyjä tutkimuksia, toimenpiteitä ja lääkkeitä, ja että tällaisten potilaiden määrä lisääntyy koko ajan. Joka viides lääkäri koki tilanteen hoitosuhteen kannalta myönteisenä, kun taas kaksi viidestä koki sen kielteisenä. Yksityislääkärit suhtautuivat potilaiden kuluttajarooliin myönteisemmin kuin julkisella sektorilla työskentelevät.
"Aktiiviset kuluttajapotilaat haastavat yhteiskunnalliseen keskusteluun potilaan tekemistä valinnoista ja osallistumisesta hoitopäätöksentekoon sekä potilaiden osallistumisesta terveyspolitiikkaan yleensä", Toiviainen sanoo.
Muuttuminen asiakkaiksi ja kuluttajiksi ei ole vain yksilöiden roolin ja vallan uudelleenjakoa, vaan se vaikuttaa suhteiden muuttumiseen myös järjestelmätasolla kansalaisen ja valtion sekä julkisen ja yksityisen terveydenhuollon rooleissa. "Tässä nousee esille laajoja terveyspoliittisia kysymyksiä", Toiviainen toteaa.
|
