Työmatkat ja työpaikat ratkaisevat influenssaepidemian leviämisen
30.3.2006 Science/Radion tiedeuutiset/YLE Terveys
Lapset levittävät influenssa lähiympäristössä, mutta laajemmin influenssaepidemian leviämiseen vaikuttavat aikuisten työmatkat ja työpaikat.
Näin ainakin Yhdysvalloissa, osoittaa epidemiologioiden tutkijoiden uusi analyysi 30 viime vuoden influenssaepidemioista. Tuloksista uskotaan olevan apua maailmanlaajuisen pandemian sekä pienempien influenssaepidemioiden leviämisen ennustamisessa.
Tartuntatautien leviämistä on tutkittu matemaattisin mallein pitkään ja aihe on noussut entistä kiinnostavammaksi uhkaavan H5N1-lintuinfluenssan levittäytyessä maailmalla. Influenssaepidemioita esiintyy säännöllisesti talvikaudella maapallon lauhkeilla vyöhykkeillä. Viime vuosikymmeninä epidemioita ovat aiheuttaneet A-tyyppinen H3N2-virus sekä vähemmän ärhäkkä A-tyyppi H1N1 ja B-tyyppiset virukset. H3N2-tyypin virus muuttuu nopeasti ja kahden-viiden vuoden välein siitä ilmaantuu selvästi muuntunut tyyppi.
Amerikkalaistutkijat käyttivät aineistona Yhdysvaltain Pohjois-Amerikan mantereella sijaitsevien osavaltioiden kuolleisuustilastoja, ennenkaikkea ylikuolleisuutta eli tavanomaisen tason ylittävää kuolleisuutta keuhkokuumeeseen ja influenssaan. Influenssan tappavuus johtuu ennenkaikkea sen aiheuttamasta keuhkokuumeesta. Viikottaisia lukuja verrattiin väestömäärään, työmatkaliikenteeseen sekä lentoliikenteeseen ja muuhun pitkän matkan liikkumiseen.
Parhaiten kuolleisuustilastoja selitti työmatkaliikenne. Se oli parempi selittäjä kuin pelkkä maantieteellinen etäisyys tai pitkän matkan liikennevirrat. Työmatkaliikenteen merkitystä kuvasi mm. se, että samanaikaiset tartunnat vähenivät nopeasti kun etäisyys kasvoi yli 119 kilometrin. Aiemmin on havaittu, että esimerkiksi tuhkarokon leviäminen ? ennen tuhkarokkorokotusten aikaa ? selittyi parhaiten lasten kontakteilla. Influenssaepidemioissa vastaavaa yhteyttä ei ollut kuitenkaan havaittavissa.
Työmatkojen ja työpaikkojen merkitystä osoittaa sekin, että tiheästi asutuissa osavaltiossa epidemiat levisivät tasaisemmin ja nopeammin kuin harvaan asutuissa. Yhdysvaltain väkirikkain osavaltio on Kalifornia, joka osoittautui olevan useimmiten myös influenssaepidemioiden lähde. Tämän syytä ei pysty aineistosta suoraan päättelemään eikä se liity sinänsä osavaltion väkimäärään tai asutuksen tiheyteen. Luultavasti se kertoo ulkomaanyhteyksistä, jotka täältä Yhdysvaltain länsilaidalta suuntautuvat muuta maata useammin Aasiaan ja Australiaan.
Influenssaepidemian leviäminen koko Yhdysvaltain manneralueelle kesti keskimäärin 5,2 viikkoa, vaihteluvälin ollessa 2,7 ? 8,4 viikkoon. Ärhäkät H3N2-vírukseen pohjautuvat epidemiat levisivät nopeammin, keskimäärin 3,8 viikossa kun muut epidemiat levisivät keskimäärin 6,3 viikossa. Tulos on looginen maalaisjärjelläkin päätellen.
|
