Uusi dementiatapaus maailmassa joka 7. sekunti
2.1.2006 Radion tiedeuutiset, Lancet 17.12.2005
Aivojen älyllisten toimintojen rappeutuminen eli dementia tulee yleistymään maapallolla nopeasti lähivuosikymmeninä, ennustaa kansainvälinen arviointiryhmä. Nopein nousu tapahtuu kehittyvissä maissa, erityisesti Aasiassa.
Vuonna 2020 dementiaa sairastavia ennustetaan olevan 40 miljoonaa ja vuonna 2040 jo 81 miljoonaa. Kun kehittyvien maiden osuus on nyt noin 60 % kaikista dementiatapauksista, niin vuonna 2040 se on 71 %.
Nyt dementiaa sairastaa noin 25 miljoonaa ihmistä, joista runsas puolet eli 60 % asuu kehitysmaissa. Uusia dementiatapauksia todetaan nyt noin 4,6 miljoonaa vuodessa eli yksi joka seitsemäs sekunti. Vuoteen 2040 mennessä Euroopan ja Pohjois-Amerikan kehittyneiden maiden dementiatapaukset kaksinkertaistuvat. Intiassa, Kiinassa ja niiden kaakkoisissa naapurimaissa sekä läntisen Tyynen valtameren alueella kasvu on paljon nopeampaa, yli 300 %.
Dementioista yleisin on Alzheimerin tauti, jonka tyyppioireet aivoissa, amyloidikertymät kuvattiin ensimmäisen kerran sata vuotta sitten, vuonna 1906. Maailman terveysjärjestön mukaan dementia aiheuttaa eniten invalidisoitumista yli 60-vuotiailla. Invalidisoitumista kuvataan ikävuosilla, jotka eletään sairauden varjossa. Dementian osuus näistä sairausvuosista on 11,2%, aivohalvauksen 9,5%, tuki- ja liikuntaelinten sairauksien 8,9%, sydänverisuonitautien 5,0%. Kaikkien syöpätautien osuus on vastaavsasti 2,4%.
Maailmanlaajuisen dementiaennusteen tekemisessä oli suurimmat ongelmat alueilla, joilta ei ole kunnollisia tilastoja ja tutkimuksia sairauksista. Dementian osalta hyvät tiedot on käytännössä vain Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta sekä Australiasta ja Uudesta-Seelannista. Jonkinlaiset tiedot on olemassa Aasian väkirikkaimmista maista, Intiasta ja Kiinasta, huonosti tunnettuja ovat puolestaan mm. koko Venäjä, Afrikka, Etelä- ja Keski-Amerikka sekä Lähi-itä ja Aasian lounaiskulma.
Saharan eteläpuoliseta Afrikasta löytyi yksi hyvin tehty tutkimus. Sen perusteella dementiaan sairastuminen näyttää olevan siellä selvästi harvinaisempaa kuin esimerkiksi Euroopassa tai Intiassa. Kyseessä voi olla tietysti hoidollinen ongelma eli dementiaan sairastuvat kuolevat nopeasti, mutta tutkijaryhmä arvioi että havainnon taustalla voi olla muitakin selityksiä. Ympäristötekijät ovat erilaiset, Afrikassa ei ole toistaiseksi paljonkaan ylipainoisuutta eivätkä kohonneet veren rasva-arvot ole keskeinen terveysongelma. Myös korkea lapsikuolleisuus voi selittää osan erosta; on mahdollista, että ankarista oloista selviävillä on rakenteellisesti ja geneettisesti paremmat edelletykset selvitä sairastumatta dementiaan.
Niin kauan kuin Alzheimerin tautiin tai muihin dementoiviin sairauksiin ei ole tarjolla tehokkaita lääkkeitä, on dementiaepidemian hillitsemiseksi syytä panostaa sen ennalta ehkäisyyn. Vaikka tarkkaa syytä ei Alzheimerin taudissa tai monissa muissakaan dementian muodoissa tunneta, dementian välttämiseksi apua löytynee korkean verenpaineen alentamisesta, tupakoinnin lopettamisesta, kakkostyypin diabeteksen välttämisestä sekä veren rasva-arvojen pitämisestä hyväksi todetuissa rajoissa.
|
