Kansainväliset adoptiot onnistuvat varsin hyvin, osoittaa uusi hollantilaistutkimus. Toisesta maasta lähtöisin olevat adoptiolapset ovat sopeutuneet enimmäkseen hyvin, ja heillä on vähemmän käyttäytymishäiriöitä kuin omasta maasta adoptoiduilla lapsilla.
Leidenin yliopiston tutkijaryhmä Hollannista analysoi aiheesta tehtyjä tutkimuksia yli 50 vuoden ajalta, alkaen vuodesta 1950 ja päättyen vuoden 2005 alkuun. Vertailua tehtiin myös adoptoimatta jääneisiin lapsiin lähtömaissa. Toiseen maahan adoptoiduilla on enemmän käyntejä mielenterveyspalveluissa kuin adoptoimatta jääneillä. Yksi selittävä tekijä tähän saattaa olla lähtö- ja adoptiomaiden elintasoerot.
Kotimaassa adoptoiduilla lapsilla esiintyy sen sijaan enemmän ongelmakäyttäytymistä ja heillä on myös enemmän mielenterveyshoitokäyntejä kuin kansainvälisesti adoptoiduilla. Yllättävää on myös se, että lapsen ikä adoptiohetkellä ei vaikuta käyttäytymishäiriöiden syntyyn. Kuitenkin pahoin laiminlyödyt ja huonosti kohdellut lapset ovat vaarassa saada psyykkisiä oireita, ovatpa he kotoisin mistä tahansa.
Kansainväliset adoptiot ovat lisääntymässä. Maailmassa adoptoidaan nykyisin vuosittain yli 40 000 lasta sadan eri maan välillä. Vähemmän kehittyneistä maista adoptoidut lapset ovat usein jääneet ennen adoptiota vaille riittävää terveydenhoitoa ja ravintoa. He ovat joutuneet usein hyvin varhain äidistään eroon, eivätkä kehitysmaiden lastenkodit ole tarjonneet parasta mahdollista kasvuympäristöä muutenkaan. Siihen nähden kansainväliset adoptiot ovat onnistuneet yllättävän hyvin.
