Länsimaisten elintapojen haitat näkyvät jo koululaisilla
21.3.2005 YLE Tiedeuutiset/YLE Terveys
Parikymmentä vuotta kestäneen WHO:n koululaistutkimuksen uusimmat tulokset on julkaistu. Viimeisimmistä - eli vuotta 2002 koskevista - tuloksista käy ilmi, että nuoria vaivaavat osittain samat ongelmat kuin aikuisiakin. Tutkimukseen kerätään koko maata edustavat aineistot joka neljäs vuosi 5., 7. ja 9. -luokkalaisten keskuudesta.
Länsimaisten elintapojen haitat näkyvät yhä varhaisemmassa vaiheessa elämää. Erityisesti nuorten ruokavaliossa ja arkiliikunnan määrässä olisi toivomisen varaa. Vaikka yhä useampi nuori harrastaa liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa, kuntotestien tulokset ovat huonontuneet. Erityisesti kestävyyskunto on heikentynyt parin viime vuosikymmenen aikana.
Tutkijoita tulos hämmentää, sillä fyysistä kuntoaan hyvänä tai erinomaisena pitävien nuorten osuus on kasvanut tutkimusvuosien aikana. Voi kuitenkin olla, etteivät lisääntyneet liikuntaharrastukset riitä kompensoimaan sitä, että arkiliikunta on vähentynyt. Toisaalta nuoret voivat mieltää fyysiseen kuntoonsa myös sen näppäryyden, mitä esimerkiksi lumilautailussa tarvitaan, ja vastata siten huomaamattaan väärin.
Yksi selitys ristiriidalle voi olla myös se, että elämässä ei enää törmää tilanteisiin, jossa omasta fyysisestä kunnostaan saisi todellisen käsityksen ja jaksamistaan joutuisi koettelemaan.
Hälyttävää nuorten elintavoissa on myös se, että kasvisten ja hedelmien syönti on vähentynyt, varsinkin hedelmien suosio on romahtanut. Runsaasti kasviksia sisältävä ruokavalio on nuorten keskuudessa suorastaan harvinaisuus. Myös tutut sukupuolten väliset erot tulivat esiin jo nuorilla: pojat syövät tyttöjä useammin hampurilaisia, pizzoja ja perunalastuja sekä juovat limsaa.
Epäterveellisemmän ruokavalion lisäksi pojat huolehtivat hampaistaan huonommin kuin tytöt. Kun tytöistä yli puolet harjaa hampaansa aamuin illoin, saman tekee vain neljäsosa pojista. Jopa 20 prosenttia koululaisista ei harjaa hampaitaan edes joka päivä.
Parannustakin on tapahtunut, sillä nuorten yöunet ovat pidentyneet. Myös myöhään valvovien osuus on vähentynyt selvästi. Kouluöisin nukutaan keskimäärin seitsemästä ja puolesta tunnista kahdeksaan tuntiin, viikonloppuina nukutaan jopa kaksi tuntia pidempään. Tämä uni-valverytmin vaihtelu on kasvanut selvästi 90-luvun puolivälistä.
Kaiken kaikkiaan tutkijoiden mielestä nuorten pitäisi liikkua enemmän, varata enemmän aikaa akkujen lataamiseen ja syödä enemmän monipuolista kotiruokaa.
Jyväskylän yliopisto 18.3.2005
|
