Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?


31.1.2006 Rita Trötschkes

Ahmintahäiriö eli BED on uusi syömishäiriö, joka on nykyään yleisempi kuin anoreksia ja bulimia nervosa. Tyypillistä syömishäiriöille on se, että niitä esiintyy länsimaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, missä ruokaa on tarjolla liikaa ja valintoja pitää tehdä. Syömiskäyttäytymisestä ja lihavuudesta syyllistäminen ei ongelmaan auta, vaan vaikean syömishäiriön taustalla olevia tunne- ja mielenterveysongelmia on syytä ratkaista.

kuva: Anna Keski-Rahkonen
- Binge eating disorder (BED) eli ahmintahäiriö on sairaus, jossa ahmitaan hallitsemattomasti suuria määriä ja tunnetaan siitä voimakasta häpeää ja itseinhoa. Ahmintahäiriöön ei liity bulimialle tyypillistä tahallista oksentamista tai runsasta liikuntaa.

Bulimia nervosa nostettiin itsenäiseksi diagnoosiksi vuonna 1979 ja BED 1980-luvulla. BED on luultua huomattavasti yleisempi sairaus, sillä apua etsiviä on selkeästi enemmän kuin hoitopaikkoja.

- BED-oireyhtymää kutsutaan Suomessa toisinaan lihavan ahmintahäiriöksi, mutta noin puolet ahmintahäiriötä sairastavista ei kuitenkaan ole vielä edes ylipainoisia, sanoo lääketieteen tohtori Anna Keski-Rahkonen Helsingin yliopistosta. Hän tutkii syömishäiriötä Columbian yliopistossa New Yorkissakin.


Ahmija elää syödäkseen



kuva: Tiehallinto
Ahmintahäiriön yleisyydestä Suomessa ei ole vielä tarpeeksi tietoa, mutta sen arvellaan jatkuvasti yleistyvän. Yhdysvalloissa ahmintahäiriötä olevan noin 2%:lla väestöstä. Muista syömishäiriöistä poiketen BED saattaa olla liki yhtä yleinen miehillä kuin naisilla, ja painottuu nuoreen aikuisikäiseen väestöön.

- Ahmintahäiriötä ajatellaan olevan kahta eri tyyppiä: toinen on sellainen, että ihminen ahmii hallitsematta eikä kompensoi syömistä muilla toiminnoilla ollenkaan, mutta on muuten psyykkisesti suhteellisen terve. Tämä on hyväennusteinen alatyyppi, ja se paranee usein vähitellen itsestään - BED:n vaikeahoitoisempi muoto on sellainen häiriö, jossa ahmintaoireisiin liittyy myös mieliala- tai ahdistuneisuusoireita tai persoonallisuushäiriöitä, kuvailee Anna Keski-Rahkonen.

Kovaa ja kivistä betoniin valettua psykiatrian teoriaa BED:n suhteen ei ole vielä olemassa.

Mikä hoito auttaa?



kuva: Tiehallinto
Anna Keski-Rahkosen mukaan monimuotoista ahmintahäiriötä ei pystytä parantamaan hoitamalla vain lihavuutta. Häiriöön on monenlaisia tehokkaita hoitoja, mutta ahmintahäiriön ja siihen usein liittyvän lihavuuden hoidon välillä vallitsee ristiriita.

Nopeatempoinen ja raju laihduttaminen voi pahentaa entisestään ahmintataipumusta. Ahmimisen ja lihavuuden samanaikainen hoitaminen on haastavaa, sillä maltillisempaa laihdutustahtia vaativien ahmijoiden tunnistaminen lihavien joukosta voi olla vaikeaa.

Apuvälineinä voidaan käyttää mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöiden seulontaa ja erityisiä ahmintaoireiden tunnistamiseen laadittuja kyselyjä ja haastatteluita.

Ensisijainen hoitotavoite ahmimishäiriölle on ahmintojen hallinta. Tässä auttavat esimerkiksi ruokapäiväkirjan pito, jonka tavoitteena on säännöllisen ja terveen ateriarytmin palauttaminen.

Ruokapäiväkirjaan kannattaa kirjata myös ahmintoja laukaisevat tilanteet ja tunteet. Ravitsemusterapeutin, lääkärin tai terveydenhoitajan tapaamiset tukevat usein ruokapäiväkirjan pitoa.

kuva: Tiehallinto
Myös itsehoito-oppaista, käyttäytymis- ja oppimisterapioista ja lääkkeistä on apua ahminnan hoidossa. Näiden käyttö on suositeltavaa etenkin jos ahmintoihin liittyy mieliala- tai ahdistuneisuusoireita. Mikäli ahmintahäiriöön liittyy myös lihavuutta, pitkäjänteisempänä tavoitteena on hidas ja maltillinen (esim. 5-10%) painonpudotus.

- Hoidon yleinen ongelma on näennäistehokkuus: ahminen ja siihen liittyvät psyykkiset oireet saadaan psykoterapian, lääkehoidon tai ruokapäiväkirjan avulla tilapäisesti hallintaan, mutta potilaan terveydentilan kannalta huomattavasti merkittävämpi lihavuusongelma jää vähälle huomiolle tai kokonaan hoitamatta. Potilaan kokonaistilanteen pitkäjänteinen seuranta on erityisen tärkeää, sillä ahmintaoireella on voimakas uusiutumistaipumus.

Anna Keski-Rahkosen mukaan laihdutusleikkaus on BED-potilaiden hoitokeino silloin, kun muu hoito on epäonnistunut. Laihdutusleikkausta suositellaan kuitenkin äärimmäisen harvoin. Anna Keski-Rahkonen miettii saako BED-potilaita edes leikata. Suomessa ahmintahäiriötä pidetään kuitenkin laihdutusleikkauksen vasta-aiheena, sillä ahmintataipumus saattaa sekä heikentää leikkauksen tehoa että lisätä leikkauksen komplikaatioriskiä.


Taudin tunnistaminen vaikeaa



kuva: Tiehallinto
BED:n hoito on keskitetty lähinnä yliopistosairaaloihin. Erikois-sairaanhoidossa BED tunnetaan jo hyvin, mutta terveyskeskustasolla puuttuu tietämystä.

- Julkinen sektori voisi priorisoida BED-potilaiden tukea, hoitoa ja seurantaa enemmän, vaikka - tietysti – ”käsiin kuolevat” anorektikot pitää hoitaa ensin.

Joka kerta kun ahmintahäiriöstä kirjoitetaan julkisuudessa, pirisevät Helsingin yliopistollisen keskussairaalan syömishäiriöpoliklinikan puhelimet. Valitettavasti siellä ei ole tarpeeksi resursseja kaikkien BED-oireisten hoitamiseen, vaikka BED-diagnoosin tunnistetaankin.

Hoitoresursseja pitäisi saada lähemmäksi oireista kärsiviä, varsinkin kun ahmintahäiriö vaatii usein pitkäjänteistä seurantaa. Onneksi Pohjanmaalla on hiljattain aloittanut syömishäiriöisten yksikkö ja Kuopion seudullakin saa alan hoitoa.


Syömishäiriöiden ehkäisyyn tulee panostaa



kuva: Tiehalinto
- Lihavuuden ja syömishäiriöiden suunnitelmalliseen ehkäisyyn
väestötasolla tulisi Suomessa ryhtyä viipymättä, sillä ehkäisy lienee
tuloksellisempaa kuin näiden häiriöiden haasteelliseksi osoittanut hoito, sanoo Anna Keski-Rahkonen.

Hiljattain tehtyjen tutkimusten (julkaistu 2004) mukaan yhdysvaltalaisissa kouluissa toteutut syömishäiriöisten ehkäisyohjelmat ovat tuottaneet tulosta. Lihavuuden ehkäisyn aloitus varhaisessa iässä on aiheellista, mutta syömishäiriöiden suunnattu ehkäisy kannattaa aloittaa vasta yläasteiässä.

- Amerikkalaisessa yhteiskunnassa energiaa on vaikeampi saada kulumaan kuin suomalaisessa arjessa. Siellä ei tehdä mitään ilman autoa: lapset haetaan koulubusseilla kotoa, lapset liikkuvat koko päivän autojen ja muiden mekaanisten laitteiden kuten hissien ja liukumattojen varassa eikä lähiöissä ole riittävästi jalkakäytäviä, joilla edes kävellä, luettelee Anna Keski-Rahkonen.

- Suomi ei ole vielä tällaisessa jamassa, mutta samaan suuntaan mennään. Meidän kansanterveystavoitteemme kannustaa lapsia ja nuoria arkiliikuntaan ja terveisiin ruokatottumuksiin, jotka ehkäisevät lihomista. Korostamme myös yleisen terveyskäyttäytymisen merkitystä: tupakoinnin ja alkoholin käytön aloittaminen ei kannata.


Oman ruumiin käyttöohjeet kouluihin



kuva: Tiehallinto
Anna Keski-Rahkosen mielestä terveydenhuolto ei pärjää yksin ahmintahäiriön taltuttamisessa, joten hän ehdottaa, että opettajat pannaan asialle.

- Koska kulttuurimme palkitsee sellaisia, jotka kykenevät äärimmäiseen laihuuteen, tulisi koulun terveystietoon upottaa terveen painon hallitsemisen keinoja ja antaa asiallista tietoa äärimmäisten laihdutuskeinojen haitallisuudesta.

Oppiaineisiin voisi lisätä ”ajokortin” siitä, mitä ja miten kannattaa syödä, ehdottaa Anna Keski-Rahkonen. Teini-ikäisille tulisi opettaa oman kehon hyväksymistä, sillä itsetunnon kasvatta-minen ja ulkonäön hyväksyminen ehkäisevät myös syömishäiriöitä. Murrosikäisen nuoren vartalon kommentointi sen sijaan on riskialtista.

Terveyskasvatus pitää ulottaa Suomessa myös ammattikoulua käyviin nuoriin, sillä siellä kasaantuvat monet ongelmakäytökset kuten se, että koulukulttuuri ei sanktioi tupakointia tai sitä, että käyttää välillä reilusti alkoholia, sanoo Anna Keski-Rahkonen. Lihavuus on perus- tai ammattikoulutettujen keskuudessa huomattavasti muuta väestöä yleisempää.

Myös vanhempien lapsilleen antama malli on todettu ratkaisevan tärkeäksi. Terveet syömistottumukset välittyvät perheen kautta. Mikään ei vaikuta nuoren terveyskäsityksiin yhtä paljon kuin äiti ja isä.

Ahmintahäiriö ei ole välttämättä itse aiheutettua, vaan taipumus sairauteen on periytynyt vanhemmilta ja häiriö laukeaa kriisin kohdatessa.

Suomessa on puhuttu siitä, että lasten psykiatriaan kannattaa investoida, mutta myös lasten vanhemmat tulisi hoitaa vapaaksi päihteistä ja muista vaivoista, jolloin hoidettavia lapsiakin olisi vähemmän.


Ahmintahäiriöstä kärsivän itsehoito-oppaista ei toistaiseksi ole
saatavilla suomeksi, mutta englanniksi ja ruotsiksi löytyvät kirjat:

Cynthia Bulik ja Nadine Taylor. Runaway Eating: The 8-Point Plan to
Conquer Adult Food and Weight Obsessions
Christopher Fairburn: Overcoming binge eating

Helene Glant: Sluta hetsäta! Handbok för dig som vågar försöka själv


BED- diagnostiset kriteerit



- BED on psykiatrinen tautiluokitus



Toistuvalle ahmintakohtaukselle on tunnusomaista:
  • Suurten ruokamäärien syönti, joka selvästi ylittää useampien muiden syömismäärät vastaavassa tilanteessa.

  • Tunne siitä, ettei kykene keskeyttämään syömistään, kuuluu myös tilanteeseen.

  • Useampien ahmintajaksojen aikana vähintään kolme seuraavista:

    - Tavallista nopeampi syöminen
    - Syöminen jatkuu kunnes on epämiellyttävän täynnä
    - Suurten määrien syöminen, vaikka ei ole nälkäinen
    - Yksin syöminen, koska häpeää syömäänsä ruokamäärää
    - Itseinho, masennus ja syyllisyyden tunne syömisen johdosta


  • Sisältö

    Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
    Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
    Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
    Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
    Sururyhmät lasten tukena
    Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
    Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
    Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
    Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
    Tukea järkyttävään kokemukseen
    Koulu-uupumus vakava ongelma
    Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
    Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
    Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
    Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
    Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
    Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
    Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
    Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
    Enkö mä kelpaa?
    Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
    Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
    Nykyaika suosii psykopaatteja
    Anorektikon päiväkirja
    Surun kauniit kasvot
    Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
    Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
    Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
    Terveys ja työ stressaavat eniten
    Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
    Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
    Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
    Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
    Työuupumus ei juoksemalla parane
    Myönteisyys parantaa
    Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
    Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
    Uusiutuuko masennus helposti?

    TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

    Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
    Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
    Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
    Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
    Masennus lisää luukatoa
    Masennuksen hoito riittämätöntä
    Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
    Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
    Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
    Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
    Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
    Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
    Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
    Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
    Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
    Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
    Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
    B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
    Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
    Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
    Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
    Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
    Väitös: Autismi luultua yleisempää
    Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
    B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
    Optimistit vanhukset elävät pitempään
    Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
    Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
    Masennuslääke voi olla riski lapselle
    Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
    Moittiminen tuottaa mielihyvää
    Psykoterapiasta apua masennukseen
    Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
    Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
    Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
    Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
    Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
    Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
    Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
    Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
    Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
    Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
    Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
    Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
    Viagrasta apua myös aivoille
    Kalasta apu myös masennukseen?
    Tietokoneen käyttö masentaa
    Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
    Geenivika altistaa aivotaudille
    Lähetä linkki
    Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

    Vastaava ohjelmatoimittaja.

    Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi