Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Sururyhmät lasten tukena


Helena Collin 2004

Sisarensa menettäneiden lasten sururyhmässä lapsille on annettu tilaisuus käsitellä surua heidän omilla ehdoillaan. Lasten sururyhmistä on saatu rohkaisevia kokemuksia.



(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Haastattelujen katseluun tarvittavan, ilmaisen Real One Playerin saat ladattua täältä.

kuva: Juha Voutilainen
- Minua lohduttaa kun käyn veljeni haudalla viemässä kukkia, kertoo pieni tyttö ikävästään. Minua taas lohduttaa kun pelaan jääkiekkoa, sanoo poika.

- Kun sisarus kuolee, niin lapsi usein menettää parhaan kaverinsa ja vertaisensa perheessä, sanoo Jyvässeudun Tuettu suru –projektin vetäjä Anne Laimio.


Videoon

Laimion mukaan Suomessa on tapahtumassa selkeä ajattelutavan muutos, että lapsikin kaipaa tukea surun ilmaisuus. Kesto 20 sekuntia.

kuva: Juha Voutilainen
Sururyhmässä käsitellään kuolemaa ja menetystä lapsen ikäkauden mukaisesti. Ryhmissä leikitään, pelataan, liikutaan ja rentoudutaan. Myös musiikki, kuvataide, sadut ja kirjoittaminen ovat osa surutyötä. Toiminnan avulla lapset ilmaisevat sellaisiakin tunteita, joista on vaikea puhua.

Sisarensa menettäneiden lasten sururyhmässä luettiin menetykseen liittyvä satu, josta lapset ovat tehneet savityön. He myös maalasivat silkkihuivin, jolla lapset voivat viestittää äidille tai isälle, että nyt on paha olla.


Hoivaa, tukea ja jatkuvuutta



kuva: Juha Voutilainen
Minun suru on tällainen pieni ja pyöreä. Tämä taas on aika ihmeellisen muotoinen, ihan kengän muotoinen. Tämä on sileä ja haiseva. Suru voi olla niin monenlainen, toteavat lapset sururyhmässä.

Lapset reagoivat suruun eri tavoin. Suremistavat voivat olla hyvin erilaisia ja ennalta-arvaamattomia. Surutyötä tekevä lapsi joutuu tekemään kivuliaan löytöretken itseensä ja pohtimaan itseään uusien mahdollisten menetysten ja uhkien valossa.


Videoon

Laimion mukaan lapsen surussa on kolme tärkeää asiaa: hoiva, tuki ja jatkuvuus. Kesto 51 sekuntia.

kuva: Juha Voutilainen
Surevalle lapsen on tärkeää, että arki jatkuu samankaltaisena kuin tähänkin saakka. Hän voi edelleen käydä päiväkodissa tai koulussa. Toisaalta lapsen tulee saada elää edelleen ikätasoistaan elää.

- Englannin kielessä puhutaan big man tai big woman -oireesta, eli lapsi joutuu väärään asemaan perheessä eli kasvamaan isommaksi kuin oikeasti, Laimio sanoo.

Lapsi ilmaisee tuskansa äänin ja itkeminen on lapselle luonnollista. Puhe on tavallisesti vain muuta toimintaa tukeva muoto. Läheisensä menettänyt lapsi tuntee muitakin tunteita kuin surua – viha, kateus, ikävä ja monet muut tunteet ovat yhtä lailla tavallisia.

Surevaa lastaa auttaa parhaiten aikuisen mahdollisimman luonnollinen suhtautuminen lapseen itseensä ja kuolintapahtumaan. Myös sururyhmän ohjaajalta vaaditaan paljon. Hän toimii perheen ulkopuolisena aikuisena, johon lapsi uskaltaa luottaa. Samalla kun ohjaaja on läsnä, hänen on osattava ottaa etäisyyttä.

Sosiaalista tukea



Sururyhmässä lapsi voi kokea ja tuntea surua aidosti muiden saman asian kokeneiden kanssa. Lapset ovat hyvin kiinnostuneita siitä, millaisia kokemuksia muilla ryhmäläisillä on ollut.

- Lähtökohtana on se, että suru on terve reaktio menetykseen ja surussa ei sinänsä ole mitään hoidettavaa.


Videoon

- Sururyhmä on yksi sosiaalisen tuen muoto. Ryhmä on lapselle melko luonteva tapa toimia, kertoo Laimio. Kesto 37 sekuntia.

Lapsi tulee sururyhmään, kun läheisen menetyksestä on kulunut vuosi, vähintään puoli vuotta. Sururyhmät kokoontuvat yleisimmin kerran viikossa 5-8 kertaa yhteensä.

Surusta on mentävä läpi



kuva: Juha Voutilainen
Täällä oli tänään kivaa, kun maalattiin silkkihuiveja. Tänään päivällä minua itketti, mutta enää minua ei itketä, sanoo tyttö.

Kaikki keinot avata surun ovia yhdessä lapsen kanssa ovat tärkeitä. Surunkin keskellä lapsi usein suuntautuu rohkeasti tulevaan.


Videoon

Laimion mukaan surua ei voi ylittää, eikä alittaa eikä ohittaa vaan siitä on mentävä läpi. Kesto 51 sekuntia.


(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Tuettu suru -projekti
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Suomen mielenterveysseura

» Sururyhmä lasten ehdoilla (Akuutissa 22.11.2005)

Sisältö

Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
Sururyhmät lasten tukena
Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
Tukea järkyttävään kokemukseen
Koulu-uupumus vakava ongelma
Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
Enkö mä kelpaa?
Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
Nykyaika suosii psykopaatteja
Anorektikon päiväkirja
Surun kauniit kasvot
Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
Terveys ja työ stressaavat eniten
Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
Työuupumus ei juoksemalla parane
Myönteisyys parantaa
Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
Uusiutuuko masennus helposti?

TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
Masennus lisää luukatoa
Masennuksen hoito riittämätöntä
Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
Väitös: Autismi luultua yleisempää
Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
Optimistit vanhukset elävät pitempään
Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
Masennuslääke voi olla riski lapselle
Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
Moittiminen tuottaa mielihyvää
Psykoterapiasta apua masennukseen
Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
Viagrasta apua myös aivoille
Kalasta apu myös masennukseen?
Tietokoneen käyttö masentaa
Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
Geenivika altistaa aivotaudille
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi