Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille


11.1.2005 STT/YLE Terveys

Stressiin liittyvät sairaudet alkavat uusien tutkimusten mukaan yhä varhemmin. Kesken kasvussaan olevat lapset ovat herkempiä stressin haittavaikutuksille ja liian aikaisin lasta kuormittava stressi aiheuttaa pahimmillaan jopa pysyviä haittoja kehitykselle, katsoo lääketieteen tri Linnea Karlsson Turun yliopistollisen keskussairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalta.

kuva: Arja Lento
- Lapsella ei ole vielä työkaluja ja valmiuksia stressin käsittelyyn, joten hän tarvitsee aikuisilta vankempaa tukea. Yhteiskunnan kovat arvot ja vaatimukset sysäävät syrjään
sellaisiakin lapsia, jotka aiemmin olisivat vielä pärjänneet, sanoi Karlsson Lääkäripäivillä maanantaina.

Tutkimusten mukaan jo sikiökaudella äidin voimakas stressi voi vaikuttaa syntyvän lapsen stressinsäätelykykyyn. Odotusaikana hyvin stressaantuneiden äitien lapsille saattaa kehittyä ylivilkas stressinsäätelyjärjestelmä, joka altistaa lapsia myöhemmin sairauksille.

Keskushermosto kehittyy nykytiedon mukaan ainakin 20-vuotiaaksi asti. Vaikka kehitys on nopeinta varhaislapsuudessa, uusia yhteyksiä aivosolujen välillä kehittyy vielä myöhemminkin. Voimakas stressi voi kuitenkin vaikuttaa pysyvästi hermoston yhteyksien kehitykseen.

Mitä pienempi lapsi, sitä huonommat valmiudet hänellä on käsitellä ulkopuolelta tulevia asioita. Lapsi ajattelee paljon konkreettisemmin ja kokonaisvaltaisemmin kuin aikuiset, eikä hanakalia asioita pystytä pukemaan sanoiksi.


Aikuisten vankkaa tukea tarvitaan



Sama stressin aiheuttaja voi vaikuttaa eri-ikäisiin lapsiin eri tavoin. Myös geeniperimä ja temperamentti vaikuttavat tuoreiden tutkimusten mukaan siihen, miten lapset reagoivat ympäristötekijöihin.

Koska stressi kuuluu elämään, lapsen ja nuoren pitää oppia jollain lailla säätelemään ja puskuroimaan sitä. Turvallinen kasvuympäristö pystyy suojaamaan lasta aika vaikeiltakin tilanteilta ja huono taas voi sysätä lapsen omaa kehitystä siihen suuntaan, että hän ei pysty säätelemään stressiään.

Voimakkaalla stressillä voi olla laajojakin terveysvaikutuksia, jotka valikoituvat omien perinnöllisten alttiuksien mukaan. Joillakin lapsuuden stressi voi liittyä myöhemmin puhkeavaan masennukseen, ahdistuneisuuteen ja päihdeongelmiin. Se vaikuttaa myös moniin somaattisiin sairauksiin, kuten diabetekseen, autoimmuunisairauksiin, infektioalttiuteen ja sydän- ja verisuonitauteihin.


Asioiden vatvominen altistaa masennukselle



Stressin aiheita voivat olla erilaiset menetykset, sairaudet ja väkivalta. Tytöillä ja pojilla on myös erilaisia stressin aiheita, tytöt esimerkiksi stressaantuvat puberteetin alkamisesta, mutta pojat eivät, sanoo Karlsson.

Myös tyttöjen yleiset selviytymiskeinot, kuten asioiden vatkaaminen ja vatvominen, näyttävätkin olevan epäedullisia ja altistavan tyttöjä poikia enemmän masennukselle ja ahdistukselle. Pojat ovat suoraviivaisempia ja selviävät usein paremmin.

Karlssonin mielestä myös luokaton koulu on onneton järjestelmä, johon liittyy monenlaisia riskejä. Luokaton koulu palvelee lähinnä lahjakkaita lapsia, jotka pärjäävät missä vaan. Sen sijaan lapset, joilla ei ole vahvoja sosiaalisia taitoja, joutuvat esimerkiksi joka päivä miettimään erikseen, kuka on kaveri. Myös yläasteelle siirrytään väärään aikaan.


Sisältö

Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
Sururyhmät lasten tukena
Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
Tukea järkyttävään kokemukseen
Koulu-uupumus vakava ongelma
Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
Enkö mä kelpaa?
Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
Nykyaika suosii psykopaatteja
Anorektikon päiväkirja
Surun kauniit kasvot
Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
Terveys ja työ stressaavat eniten
Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
Työuupumus ei juoksemalla parane
Myönteisyys parantaa
Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
Uusiutuuko masennus helposti?

TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
Masennus lisää luukatoa
Masennuksen hoito riittämätöntä
Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
Väitös: Autismi luultua yleisempää
Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
Optimistit vanhukset elävät pitempään
Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
Masennuslääke voi olla riski lapselle
Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
Moittiminen tuottaa mielihyvää
Psykoterapiasta apua masennukseen
Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
Viagrasta apua myös aivoille
Kalasta apu myös masennukseen?
Tietokoneen käyttö masentaa
Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
Geenivika altistaa aivotaudille
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi