Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Tukea järkyttävään kokemukseen


3.1.2005 www.tukinet.net/YLE Terveys

Kaakkois-Aasiassa tapahtunut luonnonkatastrofi koskettaa monia suomalaisia ihmisiä. Ohessa tietoa järkyttävään tapahtumaan liittyvistä reaktioista ja siitä mistä voi etsiä tukea.



kuva: Arja Lento/manipulaatio
Kun joudumme yllättäviin tai hengenvaarallisiin tilanteisiin tai koemme raskaita menetyksiä, emme yleensä tiedä miten tilanteessa kuuluisi reagoida. Siksi tulkitsemme reaktiomme usein epänormaaleiksi. Kun tietää millaisia reaktioita on odotettavissa, ne on helpompi kestää.

Psyykkiset reaktiot



Olo on heti tapahtuman jälkeen usein epätodellinen. Tiedetään, että onnettomuus tai menetys on tapahtunut, mutta se tuntuu käsittämättömältä. Jotkut voivat kokea olevansa itsensä ulkopuolella ja tarkkailevansa tilannetta ulkopuolisina. Sokki voi olla niin suuri, että kaikki tunteet katoavat joksikin aikaa ja tämä saattaa herättää huolta. On tärkeää tietää, että tunteiden puuttuminen on hyvin tyypillistä ja normaalia voimakkaassa tunnekuormituksessa.

Ajan myötä selviää paremmin mitä on tapahtunut ja silloin tulevat vahvemmat reaktiot. Mieli herkistyy, voi herätä voimakasta levottomuuden tunnetta, keskittymiskyvyttömyyttä, ahdistusta ja aloitekyvyttömyyttä. Ahdistavia kokemuksia voi olla vaikea olla ajattelematta. Ajatukset voivat palata tapahtuneeseen melko pitkään. Kuvina ilmenevät muistot voivat tuntua niin todellisilta, että tuntuu kuin palaisi tapahtumapaikalle.


Ruumiilliset reaktiot



Myös ruumiilliset reaktiot ovat tavallisia. Niitä ovat vapina, hikoilu tai palelu, päänsärky, sydämentykytys, pahoinvointi ja huimauksen tunne, ruokahalun menetys, väsymys tai lihasjännitys. On vaikea tunnistaa itseään.

Jotkut kokevat itsensä niin valppaiksi, että pienikin ääni säpsähdyttää. Univaikeudet ovat tavallisia. Nukahtamisvaiheessa voi nousee muistoja mieleen, uni on levotonta ja se keskeytyy, eikä ehkä tule enää uudestaan. Tapahtuma voi tulla uniin painajaisina. Jos unihäiriöitä on pitkään, se voi aiheuttaa ärtyneisyyttä ja yliväsymystä. Silloin kannattaa hakeutua lääkäriin.


Syyllisyydentunteet



Monesta voi tuntua pahalta, että on itse jäänyt eloon, kun omainen tai muu läheinen on kuollut. Eloonjäänyt voi kokea itsesyytöksiä ja syyllisyydentunteita. Omasta henkiinjäämisestä ei uskalleta tuntea helpotusta. Suuttumus ja ärtymys ovat myös tavallisia ja ne voivat kohdistuva joskus tahattomasti läheisiin tai perheenjäseniin. Sekin lisää omia syyllisyydentunteita.

Joku voi vaikeiden kokemusten jälkeen tuntea tarvetta vetäytyä syrjään ja olla yksin. Toista yksinäisyys voi rasittaa, kun hän joutuu jäämään omien ajatustensa ja tunteidensa pariin. Kun ihminen on joutunut hengenvaaraan tai kokenut vaikean menetyksen, mieleen nousevat usein kysymykset elämäntarkoituksesta ja mielekkyydestä. Silloin asiat, jotka ovat aiemmin tuntuneet itsestään selvyyksiltä, voidaan nähdä uudessa valossa.

Ensiksikin muiden kanssa puhumisesta on paljon hyötyä. Vaikka tuntuisi hankalalta, vaikean kokemuksen jälkeen on usein hyvä, joskus suorastaan välttämätöntä jakaa kokemuksia, ajatuksia ja tunteita muiden kanssa. Ihminen saattaa kokea tarvetta puhua asioista yhä uudestaan voidakseen käsitellä sitä. Joskus voi olla hyvä jakaa kokemuksia sellaisten kanssa, jotka olivat mukana onnettomuudessa tai joita se kosketti. Jatka arkisia toimia ja tottumuksia. Kävelyä tai muuta liikuntaa suositellaan tunteiden purkamiseen. Yleensä on hyvä aika pian palata työhön, vaikka työkyky ei ole parhaimmillaan. Arjen mahdollisimman normaali eläminen auttaa selviytymistä.

(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Tukinet - kriisikeskukset
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Suomen punainen risti – Tukea järkytykseen
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Suomen Mielenterveysseura – Mielenterveys ja elämänkulku
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Apua -info

Sisältö

Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
Sururyhmät lasten tukena
Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
Tukea järkyttävään kokemukseen
Koulu-uupumus vakava ongelma
Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
Enkö mä kelpaa?
Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
Nykyaika suosii psykopaatteja
Anorektikon päiväkirja
Surun kauniit kasvot
Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
Terveys ja työ stressaavat eniten
Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
Työuupumus ei juoksemalla parane
Myönteisyys parantaa
Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
Uusiutuuko masennus helposti?

TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
Masennus lisää luukatoa
Masennuksen hoito riittämätöntä
Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
Väitös: Autismi luultua yleisempää
Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
Optimistit vanhukset elävät pitempään
Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
Masennuslääke voi olla riski lapselle
Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
Moittiminen tuottaa mielihyvää
Psykoterapiasta apua masennukseen
Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
Viagrasta apua myös aivoille
Kalasta apu myös masennukseen?
Tietokoneen käyttö masentaa
Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
Geenivika altistaa aivotaudille
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi