Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki


6.10.2004 STT/YLE Terveys

Lapsiperheiden auttamista erotilanteissa on kehitettävä pikaisesti, arvioi Lastensuojelun Keskusliitto. Lasten asema erossa on usein huono, eikä perheille ole tarjolla riittävästi palveluja huolto- ja tapaamiskiistojen ehkäisemiseksi ja ratkaisemiseksi.

kuva: Derrick Frilund
- Julkiset palvelut eivät tue tällä hetkellä eroavia puolisoita niin, että lasta vahingoittava riitely ja kilpailu saataisiin riittävästi estettyä, suunnittelija Heikki Koiso-Kanttila Lastensuojelun Keskusliitosta katsoo. Hän esitteli liiton näkemyksiä 5.10.2004 tiedotustilaisuudessa Helsingissä.

Koiso-Kanttilan mukaan perheiden eroauttamiseen liittyvien palveluiden vähyys käy selvästi ilmi liiton saamassa kansalais- ja työntekijä-palautteessa. Liiton ylläpitämälle lastensuojelun nettipalstalle tuli viime vuonna liki 2 000 tiedustelua lastensuojeluasioista, joista valtaosa koski ero- ja huoltajuusasioita.

Vaikeiden avioliittojen määrä näkyy myös tuomioistuimissa, joissa käsitellään vuosittain satoja huoltosopimuksia koskevia kiistoja.

- Uusien riitatapausten ja kuntien sosiaalitoimeen tulevien lausunto-pyyntöjen perusteella näyttää siltä, että kiistat ovat lisääntymässä, suunnittelija sanoo.


Kolmas sektori turvaa



Suurimmat ongelmat liittyvät keskusliiton näkemyksen mukaan palvelujen saatavuuteen. Vain harva kunta tarjoaa jäsenilleen tehokkaita ja edullisia eroseminaareja tai lasten eroryhmiä, vaikka niitä on saatavilla lähes koko maassa.

Myös pääsy perheasioiden sovitteluun on paikoin erittäin vaikeaa.

- Perheet joutuvat odottamaan akuutissa erovaiheessa jopa kuukausia pääsyä lakisääteiseen perheasioiden sovitteluun, mikä viivästyttää ja hankaloittaa käytännön järjestelyistä sopimista ja arjen sujumista.

Kuntien jättämää aukkoa perheiden auttamisessa paikkaavat osaltaan kolmannen sektorin toimijat eli järjestöt ja seurakunnat sekä yksityiset yritykset. Palvelutarjonnasta ei kuitenkaan ole yleensä tarjolla keskitettyä tietoa, minkä seurauksena apu jää asiakkaan ulottumattomiin.

Aikarajat avuksi



Keskeisenä ratkaisuna ongelmaan liitto näkee julkisen ja kolmannen sektorin voimavarojen yhdistämisen ja tiiviimmän yhteistyön eri toimijoiden kesken. Koiso-Kanttilan ja psykologi-kouluttaja Kari Kiianmaan mukaan ihanteena olisi saada joka kuntaan vertaistukeen perustuvia aikuisten ja lasten eroryhmiä, joista saisi tietoa kunnista yhden luukun periaatteella.

Niin ikään palveluiden saatavuudelle tulisi asettaa terveydenhuollon tapaan aikatakuu, joka olisi esimerkiksi perheasioiden sovittelun osalta korkeintaan viikko. Myös käräjöinnille liitto haluaa asettaa selvät aikarajat.

- Nykyinen käytäntö, jossa riitelyä voidaan jatkaa vuositolkulla, on lapsen hyvinvoinnin näkökulmasta sietämätön. Vaikka perheen autonomia on yhteiskunnallisesti arka ja pyhä asia, olisi asiaan prosessin pitkittyessä voitava jollain tavalla puuttua, Koiso-Kanttila tähdentää.

Lastensuojelun Keskusliitto on aloittamassa asiaan liittyen myös omaa viisivuotista hankettaan, jonka tavoitteena on parantaa lasten asemaa avioerossa. Hankkeeseen on haettu rahoitusta Raha-automaattiyhdistykseltä, ja sen on tarkoitus käynnistyä ensi vuoden alussa.

Avioliittojen ja -erojen määrä ei kulje rinta rinnan



- Avioliittojen määrä on pysynyt Suomessa reilun kymmenen vuoden ajan lähes ennallaan. Viime vuonna avioliiton solmi 25 815 paria, mikä on 64 paria enemmän kuin vuonna 1985.

- Yhä useampi avioliitoista päättyy eroon. Viime vuonna avioeroja tilastoitiin 13 475. Vuonna 1985 niitä oli 9 064.

- Suurin osa lapsista päätyy avioerossa asumaan äitinsä kanssa. Vuonna 2002 Suomessa oli perheitä 1 411 947. Näistä 11 prosenttia oli äidin ja lapsien muodostamia talouksia. Perheitä, joissa eli isä ja lapset oli 29 093.

- Lähde: Tilastokeskus.

Sisältö

Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
Sururyhmät lasten tukena
Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
Tukea järkyttävään kokemukseen
Koulu-uupumus vakava ongelma
Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
Enkö mä kelpaa?
Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
Nykyaika suosii psykopaatteja
Anorektikon päiväkirja
Surun kauniit kasvot
Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
Terveys ja työ stressaavat eniten
Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
Työuupumus ei juoksemalla parane
Myönteisyys parantaa
Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
Uusiutuuko masennus helposti?

TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
Masennus lisää luukatoa
Masennuksen hoito riittämätöntä
Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
Väitös: Autismi luultua yleisempää
Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
Optimistit vanhukset elävät pitempään
Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
Masennuslääke voi olla riski lapselle
Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
Moittiminen tuottaa mielihyvää
Psykoterapiasta apua masennukseen
Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
Viagrasta apua myös aivoille
Kalasta apu myös masennukseen?
Tietokoneen käyttö masentaa
Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
Geenivika altistaa aivotaudille
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi