Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Enkö mä kelpaa?


24.9.2004 Jaana Mattila

Työttömyys masentaa, ahdistaa, koettelee itsetuntoa ja minäkuvaa. Se tuo pintaan monenlaisia negatiivisia tunteita. Elämä tuntuu ”tasaisen tappavalta”, päivät seuraavat samanlaisena toisiaan ja tekemistä on yhä vaikeampi keksiä. Seuraavassa kaksi työtöntä, jotka kertovat kokemuksistaan, miltä työttömyys tuntuu.

kuva: Tiina Karjalainen
Hanna, 26 (*) ja Mäxä, 29 ovat nuoria työttömiä Tampereelta.

- Onhan tämä turhauttavaa, ei voi edes suunnitella mitään. Välillä on epävarma olo, tuleeko tästä ikinä mitään, Hanna sanoo. Hän valmistui tradenomiksi keväällä 2003, jonka jälkeen hän työskenteli toimistotyöntekijänä jonkin aikaa. Omistajavaihdoksen jälkeen Hannalle ei enää löytynyt töitä ja siitä lähtien hän on ollut työttömänä, vuoden verran.

Mäxä valmistui ravintolakokiksi kolme vuotta sitten ja on tehnyt oman alan töitä pätkissä, sillä pitempiaikaista työtä ei ole tarjolla. Viimeksi hän on ollut töissä vuosi sitten. - Sitä ei tunne kuuluvansa ”päämassaan”, vaan että on jotenkin alempiarvoinen, Mäxä kertoo tunteistaan.

Työllistyminen vaikeutuu ajan kuluessa, kun nyky-yhteiskunnan nopeasti muuttuvassa ilmapiirissä tiedot ja taidot ”vanhentuvat” vauhdilla ja työnantajat tuntuvat hylkivän pitkään työttömänä ollutta. Muita saman alan osaajia on paljon työttömänä ja lisää valmistuu, eikä työtilanne tunnu paranevan.

Hakeminenkin on työtä



kuva: Pekka Sipilä
Molemmat etsivät aktiivisesti uusia työpaikkoja internetistä, sanomalehdistä ja tiedustelevat ystäviltä, ovatko he kuulleet avoimista paikoista. Hakemuksia he lähettävät aina, kun sopiva paikka ilmaantuu.

- Kieltävä vastaus riipaisee aina syvältä, mutta viiden minuutin kiukkukohtauksen jälkeen usko hakemiseen palaa, Mäxä kertoo.

Hannalle työn hakemisesta on tullut ajan myötä mekaaninen suoritus. Monien kieltävien vastausten jälkeen ei uskalla enää toivoa positiivista vastausta. Toiveita on seurannut liian usein pettymys. Kun hakuprosessissa pitää tunteet loitolla, selviää sekä kieltävistä vastauksista että ilman vastausta jäämisestä paremmin.

- Sitten, kun hakemuksen on saanut lähtemään, ei sitä paljon enää ajattele. Alussa odotti enemmän ja myös pettyi odotuksissaan. Nyt jos saa sähköpostilla kieltävän vastauksen, lähinnä sitä katsoo, että jaa, mihin mä nyt oikein olen hakenut, Hanna kertoo.

Kun työpaikkoja ei ole avoinna, hakeminen voi alkaa kyllästyttää. - Kyllä työttömänkin pitää saada vapaata työnhakemisesta, vaikkei muka saisikaan, Hanna huokaisee.

Itsetunto - mihin se katosi?



kuva: Kalle Kultala
Työttömyys voi saada aikaan kriisin elämässä. Elämästä nauttiminen työttömyyden aikana ei ole yleisesti kovin suotavaa ja huonoa omaatuntoa voi potea myös siitä, jos ei jatkuvasti etsi työtä. Hakuprosessissa voi joutua kohtaamaan pettymystä toisen perään ja oma elämä voi tuntua olevan vähän hukassa, itsestä puhumattakaan.

Hannalle on tullut tunne, että jotain pitäisi tässä iässä jo saada aikaiseksi ja että elämä kuluu hukkaan. Vanhemmat ovat pettyneitä, kun työtä ei tunnu löytyvän. Tutuille ja ystäville on välillä hankala kertoa kuulumisiaan, kun mitään kerrottavaa ei ole.

- Yhteiskunta on tällä hetkellä aika työkeskeistä ja tuntuu, että ihmistä arvostetaan vain työn perusteella. Sitä alkaa siirtää yleistä mielipidettä myös omaan arvostukseensa, Hanna pohtii ja sanoo, että ajan kuluessa kyseenalaistaa sekä itseään että osaamistaan; Onko sitä hyvä enää mihinkään? Onko minusta oman alan töihin tai muihinkaan töihin? Opinko enää mitään uutta?

- Sitä tulee jotenkin aremmaksi, itseluottamus karisee ja itsetunto menee miinukselle, Mäxä analysoi. - Musta tuntuu, että muut ajattelevat, että sitä vaan laiskottelee kotona, eikä edes yritä työllistyä. On tässä kuitenkin yritetty yhtä ja toista.

Jos Hanna pysähtyy pohtimaan elämäänsä, ahdistus iskee ja tulee tunne, eikö tämä tästä koskaan muutu. - Sitten sitä hetken piehtaroi siinä tunteessa ja toteaa, ettei se siitä miettimällä muutu. Kun ahdistus on kestänyt kauan, se alkaa turruttaa. Onneksi elämästä ei tiedä etukäteen, sillä jos tietäisi elämän jatkuvan samanlaisena kahden vuoden päästä, voisi päästä itku.


Harrastukset kalliita



kuva: Derrick Frilund
Työttömyys tylsistyttää ja passivoi. Elämässä ei tunnu olevan suuria huippuja, mutta ei aallon pohjaakaan. Elämä on sellaista ”tasaisen tappavaa”.

- Välillä päivät tuntuvat tosi pitkiltä, tekemistä ei ole ja elämä on vaan olemista. Huonon päivän tullessa alakuloisuus valtaa mieltä, mikään ei huvita ja tulee vaan jäätyä kotiin, Mäxä kertoo. Mäxän kihlattu on myös työttömänä. Välillä tuntuu siltä, että ahdistaa tuplasti. Silloin on parempi tehdä jotain, niin alakuloisuus menee ohi.

Harrastamisen kalleutta kummatkin harmittelevat. - Nyt olisi aikaa harrastaa, vaan ei varaa, Mäxä toteaa. - Sama koskee matkustamista. Töitäkin olisi helpompi käydä etsimässä muualta, jos olisi varaa junalippuun, Hanna manaa. Työtön ei saa mitään alennuksia matkalippuihin.

Ystävien tukiverkosto auttaa heitä jaksamaan. Kun kaveripiiristä löytyy muitakin työttömiä, voi tunteitaan ja ajatuksiaan jakaa heidän kanssaan. Aika kuluu paremmin, kun on muitakin ympärillä, sillä yksin oleminen ja päivien täyttäminen tekemisellä tuntuisi kovalta.

- Joskus soitetaan kavereiden kanssa heti aamusta, sovitaan aamupala-treffit ja vietetään sitten koko päivä yhdessä. Työttömyys on usein keskustelun aiheena ja asiasta puhuminen helpottaa oloa, Mäxä kertoo.


Edessä parempi tulevaisuus



kuva: Pekka Sipilä
Vaikka työttömyys tuntuu lisääntyvän jatkuvasti, Hanna ja Mäxä uskovat parempaan tulevaisuuteen.

- Täytyy vaan jaksaa ajatella, että hyvä päivä tulee ja töitä löytyy. Ikää on kuitenkin vasta 29 ja jos nyt pääsee töihin, työvuosia on jäljellä ainakin 25-30, Mäxä miettii.

Syksyn jälkeen Hanna suunnittelee lähtevänsä ulkomaille töihin, jos kotimaassa ei työtä ole tarjolla. Tieto siitä, että vaihtoehtoja on, helpottaa työttömyyden kestämistä. - Että kelpaa ehkä muuallekin, hän hymyilee.

Kummankin haaveena on löytää pian töitä, jotta elämää voisi suunnitella eteenpäin. Hanna haluaisi matkustella ja Mäxä oman talon. Jonain päivänä nämä haaveet toteutuvat.

(* nimi muutettu)


Linkkejä:

(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Introspekt: Työttömyys kriisinä
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Toivottomuus suomalaisessa aikuisväestössä
» YLE24: Työttömien määrä kasvoi hieman

Sisältö

Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
Sururyhmät lasten tukena
Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
Tukea järkyttävään kokemukseen
Koulu-uupumus vakava ongelma
Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
Enkö mä kelpaa?
Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
Nykyaika suosii psykopaatteja
Anorektikon päiväkirja
Surun kauniit kasvot
Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
Terveys ja työ stressaavat eniten
Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
Työuupumus ei juoksemalla parane
Myönteisyys parantaa
Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
Uusiutuuko masennus helposti?

TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
Masennus lisää luukatoa
Masennuksen hoito riittämätöntä
Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
Väitös: Autismi luultua yleisempää
Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
Optimistit vanhukset elävät pitempään
Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
Masennuslääke voi olla riski lapselle
Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
Moittiminen tuottaa mielihyvää
Psykoterapiasta apua masennukseen
Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
Viagrasta apua myös aivoille
Kalasta apu myös masennukseen?
Tietokoneen käyttö masentaa
Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
Geenivika altistaa aivotaudille
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi