Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä



Itsemurhien ehkäisypäivää vietetään toisen kerran maailmanlaajuisesti perjantaina 10. syyskuuta. Kansainvälinen päivä muistuttaa jälleen mieliin ongelman vakavuuden. Vuosittain miljoona ihmistä maailmassa tekee itsemurhan.

kuva: Arja Lento/YLE
Yksi ihmiselämä päättyy noin joka 40. sekunti. Etenkin nuorilla itsemurha on johtava kuolinsyy. Myös lisääntyvä itsetuhoisuus on kehittyneiden yhteiskuntien jatkuva haaste.

Suomessa itsemurhien määrä on viime vuosina ilahduttavasti vähentynyt lähes kolmanneksella; vuonna 2002 tehtiin 1 095 itsemurhaa. Mutta länsieurooppalaisittain luku on edelleen korkea.

Myöskään itsemurhien ehkäisytyön tarve ei ole vähentynyt. Esimerkiksi Mielenterveysseuran SOS-keskukseen pääkaupunkiseudulla tulevien avunpyyntöjen määrä on jatkuvasti lisääntynyt.
SOS-keskuksen yhteydenotoissa näkyy selvästi myös se, että itsemurhaa yrittäneelle ei edelleenkään aktiivisesti tarjota tai ehdoteta henkistä tukea, vaan hänet passitetaan fyysisen avun jälkeen kotiin. Koska kyse ei ole sairaudesta ja potilas on hengissä, katsotaan, että on tehty riittävästi. Usein yrityksen taustalla on kuitenkin hoitamaton tai huonosti hoidettu masennus, joka hoidotta on tappava tauti.

Suomessa toteutettu kymmenvuotinen itsemurhien ehkäisyprojekti (1986-96) nosti esiin asioita, joista on huolehdittava, jotta itsemurhia voidaan ehkäistä: itsemurhaa yrittäneen hyvä hoito, masennuksen tunnistaminen ja hoito, alkoholin ongelmakäyttöön puuttuminen, psyykkisen tuen tuominen osaksi somaattisten sairauksien hoitoa, elämänkriisien tukeminen, nuorten miesten syrjäytymisen estäminen ja suomalaisen kasvatus- ja kulttuuri-ilmapiirin kehittäminen.


Kipeä asia



Itsemurha on edelleen arka ja kipeä asia, vaikka se on kaiken aikaa keskuudessamme. Sitä ei saa unohtaa myöskään julkisesta keskustelusta, mutta siitä pitäisi oppia puhumaan moralisoimatta ja syyllistämättä. On myös hyväksyttävä, ettei kaikkien itsemurhien ehkäisemiseen ole keinoja.

Aina ei tarvita erityistoimenpiteitä. Tilanteita, joissa voi toimia, avautuu sekä palveluissa että arkielämässä. Usein kyse on vain noiden tilanteiden tunnistamisessa ja toimimaan rohkaistumisessa. Hyvää itsemurhien ehkäisyä on esimerkiksi tarjota elämän kriisikohdissa tukea, ettei pääse syntymään umpikujatilannetta. Aikuisen arvioimana vähäiseltäkin näyttävä henkinen hätätilanne voi olla kohtalokas, etenkin nuorelle


Veteen heitetty kivi



Itsemurhan vaikutusta voi kuvata kivellä, joka heitetään veteen; se levittäytyy laajenevina renkaina aina vain pitemmälle, jopa sukupolvien päähän. Läheisen itsemurha jättää jälkeensä tyhjyyden, yksinäisyyden ja epäonnistumisen tunteita, joista selviytyminen vie useita vuosia.

Itsemurhan tehneen omainen on myös oman elämänsä vaaravyöhykkeellä; hänen itsemurhariskinsä kasvaa huomattavasti.

Omaisilta puuttuu edelleen riittävä tuki. Hoitohenkilöstön tai esimerkiksi työterveyshuollon arkuus puhua tapahtuneesta koetaan helposti kylmyydeksi, syyllistämiseksi ja hylkäämiseksi.

Monet tarvitsisivat ammattimaista apua: puhumattomuus, syyllisyys, häpeä ja eristäytyminen saattavat johtaa henkiseen tai fyysiseen sairastumiseen. Etenkin lapselle vanhemman itsemurha voi ilman tukea olla ylipääsemätön asia. Traumaattisen kokemuksen jälkeen myös kuntoutus on usein tarpeen työ- ja opiskelukyvyn säilyttämiseksi.

Aloite itsemurhien ehkäisypäivän viettoon on tullut Maailman terveysjärjestöltä (WHO) ja kansainväliseltä itsemurhien ehkäisyjärjestöltä (IASP).

(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Lisää Suomen Mielenterveysseuran sivuilta.

Sisältö

Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
Sururyhmät lasten tukena
Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
Tukea järkyttävään kokemukseen
Koulu-uupumus vakava ongelma
Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
Enkö mä kelpaa?
Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
Nykyaika suosii psykopaatteja
Anorektikon päiväkirja
Surun kauniit kasvot
Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
Terveys ja työ stressaavat eniten
Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
Työuupumus ei juoksemalla parane
Myönteisyys parantaa
Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
Uusiutuuko masennus helposti?

TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
Masennus lisää luukatoa
Masennuksen hoito riittämätöntä
Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
Väitös: Autismi luultua yleisempää
Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
Optimistit vanhukset elävät pitempään
Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
Masennuslääke voi olla riski lapselle
Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
Moittiminen tuottaa mielihyvää
Psykoterapiasta apua masennukseen
Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
Viagrasta apua myös aivoille
Kalasta apu myös masennukseen?
Tietokoneen käyttö masentaa
Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
Geenivika altistaa aivotaudille
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi