Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä


6.9.2004 Radio Peili/YLE Terveys

Lumoava, älykäs, ystävällinen ja ulospäinsuuntautunut ovat sanoja, joilla voi kuvata luonnehäiriöistä. Hän on loistava esiintyjä, joka menestyy hyvin yhteiskunnassa. Ajan kuluessa pinnan alta paljastuu kuitenkin moraaliton, manipuloiva, toisista ihmisistä hyötyä tavoitteleva narsistinen kiusaaja. Toimittaja Brita Jokinen haastatteli luonnehäiriöisen kanssa eläneitä ihmisiä. Asiantuntijana kommentoi professori Liisa Keltikangas-Järvinen.

kuva: AP Graphics Bank/Arja Lento
Luonnehäiriöisiä ja -vaurioisia ihmisiä on muutama prosentti väestöstä. Yksi vakavan luonnehäiriön tyyppi on narsistinen minävaurio, joka on viime aikoina lisääntynyt voimakkaasti. Sitä on vaikea tunnistaa, sillä tällainen ihminen muistuttaa tervettä, hyvin pärjäävää ihmistä. Ongelma paljastuu vasta pitkän ajan kuluttua, raskaitten kokemusten jälkeen.

» Alkuhuuman jälkeen nainen alkoi huomata miehensä käytöksessä jotain outoa..


Jotain on pielessä



Narsistinen luonnehäiriö voi ilmetä monella tavalla. Perheessä tai parisuhteessa toinen voi kärsiä epätodellisesta tunteesta, joka näkyy virheviestintänä vuorovaikutussuhteessa. Puoliso tai läheinen tuntee yhä uudelleen ymmärtävänsä väärin yhdessä tehdyt sopimukset. Hän pettyy toiveissaan, ahdistuu ja alkaa syytellä itseään. Toinen osapuoli ei puolestaan koe tehneensä mitään väärää.

Outo virheviestintä jatkuu. Syynä ei kuitenkaan ole vuorovaikutusongelma. Tuolloin kannattaisi miettiä, onko näennäisesti terveellä osapuolella luonnehäiriö, joka aiheuttaa ihmissuhteessa valtavaa tuhoa eikä parane puhumalla.

» Naisen jatkuva mitätöinti alkoi ajan myötä vaikuttaa hänen itsetuntoonsa.
» Pahimmillaan luonnehäiriöinen veli pitää koko perhettä otteessaan, on perheen diktaattori.


Mistä narsistinen minävaurio johtuu?



kuva: Juha-Pekka Inkinen
Professori Liisa Keltikangas-Järvisen mukaan minävaurion takana ovat lapsuudenaikaiset kokemukset; turvallisen, lämpimän ja kestävän ihmissuhteen puute. Hänellä on ikuinen pelko siitä, että hänet on hylätty ja hänellä on arvottomuuden tunne. Hänellä ei oikeastaan ole minää, itseluottamusta eikä itsearvostusta.



» "Äitini ei huomioinut tarpeeksi veljeäni.."



Minävaurio vaikuttaa periytyvästi ja nimenomaan käyttäytymismallina, miten suhtaudutaan muihin ihmisiin. Etiikka, moraali, tietyt arvot, empatia ja kyky tuntea syyllisyyttä eivät ole synnynnäisiä malleja, vaan tulevat kaikki kasvattamalla. Ne välittyvät lapselle vuorovaikutus-suhteessa, jossa lapsi vähitellen huomaa, että kannattaa olla kiltti ja tottelevainen. Hän oppii sopeutumaan muiden ihmisten elämään ja hänellä on parempi olla.

Luonnehäiriöiseltä nämä mallit kasvattajana puuttuvat, jolloin hän ei pysty opettamaan niitä lapsilleen. Yleensä minävaurioisen kotoa löytyy täsmälleen samanlainen vanhempi kuin hän on.

Muutos parempaan vaatii paljon



Muutos minävaurioisesta normaaliksi ihmiseksi on raskasta, eikä tapahdu kovin nopeasti. Motivaatio minäkuvansa muuttamiseen täytyy olla suuri. Muutos itsessään on pelottava, sillä itseään analysoidessaan joutuu kohtaamaan asioita, joita on tullut tehtyä ja näkemään itsessään se paha.

Asiantuntijoiden mukaan luonnehäiriöinen ei pysty juurikaan muuttumaan, sillä hän ei halua muuttua. Aluksi kannattaa mennä asiantuntijan, joko psykologin tai perheneuvojan, puheille. Perheterapia ei tosin aina auta, vaan tilanne voi pahentua ajan myötä. Joskus ainoa mahdollisuus suojata itseään ja lapsiaan avioliitossa, on ero.

Vaikutusta on myös yhteiskunnalla, joka sekä sallii että ruokkii minävaurioita. Yhteiskuntamme on tällä hetkellä otollinen luonnevaurioiselle, sillä luonnevaurioista ihmistä ei edes pidetä häiriökäyttäytyjänä.

Itsekeskeisyys, tunteettomuus muita kohtaan, oikeus käyttää muita hyväksi ja tehdä mitä vain, kunhan välttää lain, ovat luonteenpiirteitä, joilla pärjää ja usein jopa menestyy hyvin yhteiskunnassa.

Keltikangas-Järvinen kritisoi nykyihmisen arvoja ja peräänkuuluttaa kasvatuksen turvallisia ihmissuhteita ja ihmisenä kasvua.

– Lapseen suhtaudutaan nykyään oppijana ja unohdetaan hänen psyykkinen kehityksensä. Emme puhu vanhemmista, vaan asiantuntijoista ja kasvattajista. On jäänyt ymmärtämättä, että psyykkinen tasapaino, ihmiseksi kasvaminen ja stressinsietokyky on se pohja, jolle oppiminen ja älykkyys voivat rakentua.

Lisää aiheesta:
» Nykyaika suosii psykopaatteja

Sisältö

Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
Sururyhmät lasten tukena
Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
Tukea järkyttävään kokemukseen
Koulu-uupumus vakava ongelma
Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
Enkö mä kelpaa?
Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
Nykyaika suosii psykopaatteja
Anorektikon päiväkirja
Surun kauniit kasvot
Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
Terveys ja työ stressaavat eniten
Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
Työuupumus ei juoksemalla parane
Myönteisyys parantaa
Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
Uusiutuuko masennus helposti?

TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
Masennus lisää luukatoa
Masennuksen hoito riittämätöntä
Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
Väitös: Autismi luultua yleisempää
Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
Optimistit vanhukset elävät pitempään
Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
Masennuslääke voi olla riski lapselle
Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
Moittiminen tuottaa mielihyvää
Psykoterapiasta apua masennukseen
Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
Viagrasta apua myös aivoille
Kalasta apu myös masennukseen?
Tietokoneen käyttö masentaa
Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
Geenivika altistaa aivotaudille
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi