Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Työuupumus ei juoksemalla parane


Heta Muurinen

"Työuupumusta ei hoideta sillä, että käsketään lenkkeillä kymmenen kilometriä viisi kertaa viikossa", tuhahtaa psykologian maisteri ja tutkija Pirjo Tuuli. Hän tutki työuupumusta osana Eläketurvakeskuksen tutkimusta Työyhteisö, jaksaminen ja eläkeajatukset.

Työuupumus on vakava oireyhtymä, joka määritellään kolmen osatekijän avulla. Uupunut on emotionaalisesti väsynyt, kyyninen ja hänen ammatillinen itsetuntonsa heikkenee. Tuuli keskittyi tutkimuksessaan oireyhtymän tärkeimpään osatekijään, emotionaaliseen väsymiseen. Emotionaalinen väsymys poikkeaa tavallisesta väsymisestä siinä, että se tuntuu jatkuvasti, eikä liity vain kiireisimpiin tilanteisiin.

Ei yksilöä ilman yhteisöä



"Työuupumusta on jo pitkään käsitelty pelkästään yksilön ongelmana. Olisi kuitenkin tärkeää ymmärtää, että uupumus johtuu työympäristöstä ja työstä. Se ei johdu siitä, että iltaisin katsotaan liian kauan televisiota. Tällaisenkin syyn antoi minulle kerran eräs työnantaja…" Tuuli kertoo.
"Tulokset eivät kuitenkaan sulje pois persoonallisuuteen ja työelämän ulkopuoliseen elämään liittyvien tekijöiden vaikutusta työuupumuksen kehittymiseen. Niillä todennäköisesti on jonkinlainen vaikutus uupumuksen koko prosessissa."

Työelämän laadun vahva yhteys uupumiseen on myös tärkeä tutkimustulos. "Se olisi syytä ottaa huomioon, kun pohditaan työuupumusta ehkäiseviä keinoja", Tuuli muistuttaa.


Olosuhteet uuvuttavat



Työuupumukseen vaikuttavat tutkimuksen mukaan työntekijän kehitys- ja vaikutusmahdollisuudet suhteessa omaan työhönsä ja työympäristöön, esimiestuki tai sen puute sekä mahdolliset ristiriidat henkilöiden välillä tai suhteessa työhön. Myös työn henkinen rasittavuus aiheuttaa uupumista.

Huonontuneet työolosuhteet eivät helpota tilannetta: töitä tehdään nykyisin yhä pienemmällä henkilömäärällä, työntekijältä vaaditaan aiempaa laajempaa osaamista, ja työn vaatimustaso kasvaa. Myös työtahti on kiristynyt. Vaikuttaa siltä, että kiire on suorastaan hyväksytty luonnolliseksi osaksi työelämää. "Näin ei tietenkään pitäisi olla", Tuuli korostaa.


Liikunta ei yksin riitä



Terveystottumuksilla ei ole näkyvää merkitystä työuupumuksen kannalta. Liikuntaharrastuksilla, tupakan ja alkoholin käyttötottumuksilla ei ollut vaikutusta emotionaaliseen väsymykseen tai sen muutoksiin.

"Työkykyä ylläpitävä toiminta" ymmärretään vielä nykyisinkin useimmiten suoraviivaisesti henkilöstön kannustamiseksi aktiivisen liikunnan pariin. Liikunta on toki hyödyllistä, mutta työuupumuksen ehkäisemiseen se ei riitä. "On turha yrittää arvioida kilometrimäärää, jonka juokseminen pitäisi työuupumuksen pois työpaikalta", sanoo Tuuli.


Uupumus ei häviä nukkumalla



"Väsymys ei poistu yhden hyvin nukutun yön jälkeen, ei viikon eikä välttämättä vuosilomankaan aikana. Pitkään emotionaalista väsymystä potenut ei suoriudu työstään yhtä hyvin kuin aiemmin. Hän alkaa kokea huonommuuden tunteita. Tilanne herättää pelkoa lisäepäonnistumisista. Nämä tekijät liittyvät ammatillisen itsetunnon heikkenemiseen. Kyynistyminen on keino, jonka avulla emotionaalisesti väsynyt yrittää suojella itseään lisäväsymiseltä. Hän ottaa etäisyyttä työhönsä ja työtovereihin ja eikä ponnistele enää ihanteidensa eteen", Tuuli kuvailee.

Nuoremmatkin jo väsyvät



Väsymys lisääntyi voimakkaammin naisilla kuin miehillä. Keski-ikäiset olivat tutkimuksessa suurin uupuneiden ryhmä, joskin heitä vanhemmat ja nuoremmat ikäluokat eivät olleet yhtä laajasti edustettuina.

Vaikka tieteellisesti erot keski-ikäisten ja nuorempien työntekijöiden uupumuksen välillä eivät olleet merkittäviä, pitää Tuuli kuitenkin nuorimpien työntekijöiden väsymyksen yleisyyttä huolestuttavana. Tutkimuksessa alle 35-vuotiaita uupuneita oli suhteellisesti enemmän kuin vanhemmissa ikäluokissa.


Työelämän laatu ratkaisee



Vaikka väsymys oli seurannan aikana yleistynyt, myös myönteistä kehitystä oli tapahtunut. Lievästi väsyneistä joka kolmas ja voimakkaasti väsyneistäkin joka kymmenes oli toipunut oireistaan seurannan aikana. Lisäksi voimakkaasta väsymyksestä kärsineistä kolmasosalla oireet lievenivät.

Emotionaalisesta väsymyksestä toipuneilla työelämän laatu oli parantunut kaikilla tutkituilla alueilla, vaikkakin lievästi. Tärkeä havainto oli, että työuupumukseen sairastumassa olevien työelämän laatu oli heikkenemässä, kun taas toipuneilla se päinvastoin oli kohenemassa.


Työyhteisössä ratkaisun avain



"Jos tavoitteeksi asetetaan työssä jaksaminen nykyistä pitempään, yksittäisen työntekijän huolehtiminen omasta terveydestään ja kunnostaan ja tällaisen toiminnan tukeminen on ehkä välttämätöntä, mutta ei suinkaan riittävä keino tavoitteen saavuttamiseksi. Työyhteisöjen ja organisaatioiden toimivuuteen on panostettava vähintään yhtä paljon", painottaa Pirjo Tuuli.

Työuupumustutkimus



  • Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa oli mukana reilut 1600 henkilöä, joista noin 40 prosenttia oli vähittäiskaupan alalta. Suunnilleen sama osuus tutkituista oli naisia. Valtaosa (70 %) oli vakituisessa työsuhteessa olevia työntekijöitä. Yli 35-vuotiaat olivat aineistossa yliedustettuina, alle 35-vuotiaat puolestaan aliedustettuina. Seurantakyselyyn vastaamista vähensi voimakas emotionaalinen väsymys, erityisen selvästi alle 35-vuotiailla.
  • Työuupumus on hälyttävän yleistä. Siitä kärsi Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan vuonna 1997 noin puolet koko palkansaajaväestöstä. Vakavaa työuupumus oli lähes joka kymmenennellä.
  • Eläketurvakeskuksen tutkimuksessa Tuulin lisäksi ovat olleet mukana tutkija, valtiotieteen tohtori Simo Forss ja tutkija Seppo Karisalmi.


Sisältö

Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
Sururyhmät lasten tukena
Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
Tukea järkyttävään kokemukseen
Koulu-uupumus vakava ongelma
Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
Enkö mä kelpaa?
Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
Nykyaika suosii psykopaatteja
Anorektikon päiväkirja
Surun kauniit kasvot
Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
Terveys ja työ stressaavat eniten
Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
Työuupumus ei juoksemalla parane
Myönteisyys parantaa
Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
Uusiutuuko masennus helposti?

TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
Masennus lisää luukatoa
Masennuksen hoito riittämätöntä
Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
Väitös: Autismi luultua yleisempää
Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
Optimistit vanhukset elävät pitempään
Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
Masennuslääke voi olla riski lapselle
Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
Moittiminen tuottaa mielihyvää
Psykoterapiasta apua masennukseen
Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
Viagrasta apua myös aivoille
Kalasta apu myös masennukseen?
Tietokoneen käyttö masentaa
Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
Geenivika altistaa aivotaudille
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi