Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Mielenterveys

Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta


10.11.2005 Radion tiedeuutiset, Cell Metabolism

Valo lisää aktiivisuutta huomattavasti lisämunuaisten kuorikerroksessa, ainakin hiirillä. Jos samanlainen ilmiö tapahtuu ihmisissä, se voi selittää miksi valohoito auttaa niin pimeän vuodenajan masennukseen kuin aikaeron tai vuorotyön aiheuttamiin uniongelmiin.

Japanissa Koben yliopistossa hiirillä tehdyssä kokeessa havaittiin, että valohoito synnyttää lisämunuaisissa geenien tasolla tapahtumaketjun, joka välittyy aina aivojen ns. SCN-tumakkeeseen. SCN-tumakkeessa sijaitsee elimistön sisäinen "kellokoneisto", joka antaa sekä ihmisille että hiirille 24 tunnin vuorokausirytmin. Hiirikokeet osoittivat lisäksi, että lisämunuaiset alkoivat valon vaikutuksesta tuottaa kortikosteronia.

Kortikosteronin tuotto oli sitä suurempaa mitä enemmän valoa niille annettiin. Ihmisellä lisämunuaisten kuorikerros tuottaa samankaltaista, mutta tehokkaampaa hormonia eli kortisolia. Kortikosteroni ja kortisoli kuuluvat ns. glukokortikodeihin. Ne vaikuttavat elimistössä laajalti, mm. puolustusjärjestelmään, selviytymiseen ravinnon saannin loppuessa tilapäisesti sekä vuorokausirytmistä riippuviin elintoimintoihin.

Japanilaistutkijoiden kiinnostus kohdistui geenien tasolla erityisesti geeniin Per1, jonka liittyy elimistön kellotoimintaan. Valohoito yön aikana lisäsi Per1-geenin aktiivisuutta lisämunuaisen kuorikerroksessa. Samalta alueelta löytyi tarkemmin tutkittaessa muutoksia lähes 200 geenin aktiivisuudessa valon vaikutuksesta. Kortikosteronin tuotanto kiihtyi hieman hitaammin kuin geenien aktivoituminen.

Kun aivojen SCN-tumaketta vaurioitettiin, valo ei vaikuttanut enää lisämunuaisen kuorikerroksen toimintaan. Kyseessä on siis selvästi vuorokausirytmin säätelyyn liittyvästä ilmiöstä, tutkijat päättelevät. Hiiri ja ihminen ovat todennäköisesti hyvin samanlaisia elintoimintojen osalta tässä suhteessa, joten valon vaikutuksia ihmisen lisämunuaisten kuorikerroksen hormonitoimintaan tullaan varmasti jatkossa tutkimaan.

Sisältö

Mielen taukopaikkoja luonnon helmassa
Psykoottiset sairaudet oletettua yleisempiä
Mielenterveys suuri haaste Euroopalle
Lisääntyykö kaappisyöppöjen määrä?
Sururyhmät lasten tukena
Kirkasvalolamppu auttaa heräämisessä
Päivittäinen luontoyhteys hoitaa mieltä
Vinkkejä kaamoksen torjuntaan
Lapset herkempiä stressin haittavaikutuksille
Tukea järkyttävään kokemukseen
Koulu-uupumus vakava ongelma
Lastenpsykiatrian hoitojonot ovat iso ongelma
Vanhemmat herkistyneet lasten mielenterveysongelmille
Seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vaikea saada apua
Mielenterveysongelmat asepalveluksen esteenä
Miten nuori joutuu huonoon seuraan?
Nuorten masentuvuus on vakava ongelma
Perheiltä puuttuu erotilanteessa tuki
Kaltoin kohdeltuja lapsia ja nuoria kymmeniätuhansia
Enkö mä kelpaa?
Itsemurhan ehkäisyyn tarvitaan välittämistä
Kiusaaja keskellämme: Luonnehäiriöinen perhepiirissä
Nykyaika suosii psykopaatteja
Anorektikon päiväkirja
Surun kauniit kasvot
Lasten masennuslääkitys lisääntynyt
Itsemurha on julma teko itselle ja läheisille
Nuorisopsykiatria laahaa tavoitteista jäljessä
Terveys ja työ stressaavat eniten
Paniikkihäiriön tutkimukseen miljoonatestamentti
Lasten psykiatrinen laitoshoito lisääntyi
Mielenterveysongelmien määrä kasvaa yhä
Akupunktio voi auttaa myös masennukseen
Työuupumus ei juoksemalla parane
Myönteisyys parantaa
Kun uni pakenee. Unettomuus ajan ilmiönä
Välillä työ saa väsyttää - jokainen on heikko vuorollaan
Uusiutuuko masennus helposti?

TUTKITTUA ARKISTO: Mielenterveys

Mielenterveysongelmaiset ovat suurentuneessa sydänperäisen kuoleman vaarassa
Aivokuvaus voi paljastaa skitsofrenialle alttiit
Irtisanomiset lisäävät mielenterveysongelmia
Matala verenpaine voi olla altistaa masennukseen
Masennus lisää luukatoa
Masennuksen hoito riittämätöntä
Masennus heikentää työtehoa vielä toipumisen jälkeenkin
Psyykkinen kuormitus altistaa selkäsairaudelle
Kirkasvalohoito yhtä tehokasta kuin lääke
Valohoito vaikuttaa lisämunuaisten kautta
Skitsofrenian ja dopamiinimäärän yhteys vahvistuu
Naisten ja miesten elimistö reagoi eri tavoin masennukseen ja stressiin
Terveyskeskuksen lääkärit kokevat lastenpsykiatrian tíetonsa rittämättömäksi
Skitsofreniapotilailla huonommat rasva-arvot
Masennuksen hoitomuotojen tehokkuudesta tutkimus
Kognitiivinen terapia ja lääkitys yhtä tehokkaita masennuksen hoidossa
Suomalaisten onni piilee arjessa, mutta työssä on liian kiire
B-vitamiinipuutos lisää riskiä masentua
Masennuslääkkeet ja itsemurhariski
Mäkikuismauute yhtä tehokasta kuin paroksetiini masennuksen hoidossa
Masennuksen hoitoon ei panosteta kuten muihin kansantauteihin
Älykkyys vähentää itsemurhariskiä
Väitös: Autismi luultua yleisempää
Nuoret aikuiset tyytymättömiä vartaloonsa
B-vitamiinien puute altistaa masennukselle
Optimistit vanhukset elävät pitempään
Lääkkeitä entistä enemmän nuorten psykiatrisessa hoidossa
Vanhusten psyykelääkkeiden käyttö yleistä
Masennuslääke voi olla riski lapselle
Korkea verenpaine laimentaa psyykkisiä kokemuksia
Moittiminen tuottaa mielihyvää
Psykoterapiasta apua masennukseen
Keliakialla yhteys masennukseen ja käytöshäiriöihin
Aivojen kuvantamista saatetaan käyttää jatkossa masennuksen toteamiseen
Itsemurhan tehneillä nuorilla mielialaan vaikuttavaa entsyymiä vähemmän
Vapaaehtoistyö ei paranna tekijän oloa
Hyväksytty lapsi on terveempi aikuinen
Masennus ja kohonnut verenpaine liittyvät toisiinsa
Depressiolla yhteys suun terveydentilaan
Masennus altistaa sepelvaltimotaudille
Estrogeeni lisää stressin vaikutuksia
Lumelääke vaikuttaa aivojen toimintaan
Skitsofrenia-potilaiden aivokudos tuhoutuu aaltona
Skitsofrenian riskitekijät Suomessa laskussa
Viagrasta apua myös aivoille
Kalasta apu myös masennukseen?
Tietokoneen käyttö masentaa
Kissasta stressitilanteessa enemmän apua kuin aviopuolisosta
Geenivika altistaa aivotaudille
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi