Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Ruoka ja terveys

Hyvä, paha sokeri


31.5.2005 Nina Kurki

Suomalaiset kuluttavat liikaa sokeria. Ylimääräinen sokeri saadaan napostelemalla päivän mittaan makeisia, suklaata, keksejä ja jäätelöä. Myös virvoitusjuomien kulutus on kasvanut rajusti. Toiset puhuvat jopa sokeririippuvuudesta. Onko sitä oikeasti olemassa? Terveydenhuollon ja ravitsemuksen asiantuntijat vastaavat.

kuva: Nina Kurki
Suomalaiset käyttävät sokeria keskimäärin 90 grammaa vuorokaudessa. Tämä on selvästi liikaa, sillä suositusten mukaan korkeintaan 10 prosenttia päivittäisestä kokonaisenergiasta saisi tulla sokerista. Tämä tarkoittaisi käytännössä keskimäärin noin 50 gramman sokerimäärää vuorokaudessa.

Kansanterveyslaitoksen erikoistutkija, laillistettu ravitsemusterapeutti Merja Rastas osaa kertoa, ettei itse sokerin kulutus ole juurikaan kasvanut. Sen sijaan varsinaisten sokeripommien - kuten makeisten ja virvoitusjuomien - kulutus on lisääntynyt valtavasti varsinkin nuorten keskuudessa. Virvoitusjuomien käyttö on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana ja makeisten syönti on lisääntynyt lähes 40 prosenttia.

Tilastojen mukaan miesten ja naisten sokerinkulutustottumuksissa on eroja: naisilla ylimääräisen sakkaroosin lähteitä ovat makeiset ja suklaa, kun miehillä taas lisätty sokeri ja virvoitusjuomat.

Rastas näkee, että makeisten ja muiden herkkujen kulutus on kasvanut yhdessä pakkauskokojen kanssa. Kun karamellipussit olivat ennen 100 gramman kokoluokkaa, painavat ne nyt pääasiassa 200 grammaa tai enemmän. Myös suklaalevyt ovat vaivihkaa kasvaneet suuremmiksi ja keksejäkin myydään tupla- tai triplapakkauksissa ja virvoitusjuomia litran sijaan puolitoistalitraisissa pulloissa.

Suomalaiset napostelevat sokeria ja rasvaa



Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Sertti näkee, että nykyisin vallalla oleva napostelukulttuuri on johtanut siihen, etteivät ihmiset syö säännöllisiä aterioita.

kuva: Nina Kurki
Aterioita korvataan napostelemalla eli syömällä pieniä määriä pitkin päivää. Napostelu ei todennäköisesti olisi ongelmallista, mikäli ihmiset napostelisivat esimerkiksi hedelmiä, vihanneksia ja ruisleipää. Käytännössä suuhun kuitenkin eksyy lähinnä makeisia, keksejä, snacksejä ja jäätelöä sekä virvoitusjuomia.

Yksi napostelukulttuurin varjopuolista on se, että ravintoarvoiltaan köyhät herkut vievät tilaa ravintorikkaammalta ruoalta. Yksipuolinen ravinto voi altistaa puutostiloille, sillä se ei välttämättä takaa kaikkia tarpeellisia vitamiineja tai kivennäis- ja hivenaineita. Runsaasti sokeria, rasvaa, suolaa ja valkoisia vehnäjauhoja sisältävä ruokavalio ei myöskään sisällä riittävästi kuitua, mikä voi aiheuttaa suolistovaivoja. Ravintokuitu lisää ulostemassaa ja parantaa ummetusta. Se pitää tehokkaasti loitolla myös nälkää. Tilastojen mukaan suomalaiset saavat ravinnostaan liian vähän kuitua.

Sokerilla on myös suoria, haitallisia vaikutuksia hampaiden terveyteen. World Health Organization WHO suosittelee, että sokeripitoisia tuotteita käytettäisiin maksimissaan neljä kertaa päivässä. Napostelukulttuurille on kuitenkin ominaista se, että herkkuja työnnetään suuhun pitkin päivää, jolloin hampaat joutuvat jatkuvan happohyökkäyksen kohteeksi.

Päivi Sertti muistuttaa, että hampaat eivät ole turvassa, vaikka sokerilla makeutetut virvoitusjuomat vaihtaisi keinotekoisilla makeutusaineilla makeutettuihin, sillä myös virvoitusjuomien hapot syövät hampaita.

Sokerikin voi lihottaa



Sokerissa on 4 kilokaloria grammaa kohden, kun grammassa rasvaa on puolestaan 9 kilokaloria. Vaikka rasva voittaa sokerin kirkkaasti kisassa lihottavimman ruoka-aineen tittelistä, on hyvä muistaa, ettei mikään ruoka-aine sinällään nosta painoa.

kuva: Nina Kurki
Paino nousee, jos kokonaisenergian saanti on kulutusta suurempi. Tällöin ei ole juurikaan merkitystä sillä, missä muodossa ylimääräinen energia on nautittu. Elimistö muuttaa ylimääräisen energian rasvaksi ja varastoi sen esimerkiksi vyötärölle, reisiin tai pakaroihin.

Merkittävään ylipainoon sisältyy lisääntynyt riski sairastua kroonisiin sairauksiin kuten tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin tai tuki- ja liikuntaelinsairauksiin. Tyypin 2 diabetesta on esimerkiksi pidetty perinteisesti ikääntyneiden ihmisten sairautena, mutta nykyään siihen sairastuvat yhä nuoremmat, jopa lapset.

– Me olemme lihomassa. Se on suuri kansanterveydellinen ongelma. Ruokavaliolla voitaisiin tehdä tosi paljon: vähentää terveydenhuollon kustannuksia ja lääkekustannuksia sekä mikä kaikkein tärkeintä, lisätä ihmisten omaa hyvinvointia, tähdentää Merja Rastas.

Lisää aiheesta:
» Paljonko sokeria syöt huomaamattasi?

Sokeririippuvuus - onko sitä?



Ihmisellä on synnynnäinen mieltymys makeaan. Näin kuuluu olla myös siksi, että sokeri on tärkkelyksen ohella tärkeä perusenergianlähde. Voi siis sanoa, että kaikki ihmiset ovat terveellä tavalla riippuvaisia sokerista, sillä ihmisen solut tarvitsevat sitä toimiakseen. Sen sijaan sairaudeksi diagnosoitavaa, biologista sokeririippuvuutta ei tunneta, kertoo professori Aila Rissanen Helsingin yliopistollisen sairaalan Syömishäiriöpoliklinikalta.

kuva: Nina Kurki
Ihminen on kuitenkin taitava kehittämään itselleen enemmän tai vähemmän hankalia tapoja, joita voi kutsua riippuvuuksiksi. Vaikka opittu riippuvuus voi kehittyä periaatteessa mitä asiaa kohtaan tahansa, se syntyy herkimmin mielihyvää tuottaviin asioihin. Lisäksi toisilla ihmisillä on enemmän taipumusta opittuihin riippuvuuksiin kuin toisilla.

On myös nähty, että ihmiset ovat eri tavalla herkkiä sokerin vaikutuksille. Toisin sanoen, joskus psykofyysinen vointi voi muuttua sokerin ahmimisen seurauksena: toisille se aiheuttaa turran väsymyksen tunteen ja toisille pienen kiihtymyksen. Tällöin sokeria saatetaan käyttää ikään kuin mielialamodulaattorina.

Hyvänmakuisten ruokien syöminen lisää aivoissa mielihyvää tuottavien peptidien vapautumista. Erikoistutkija, FT Leila Karhunen Kuopion yliopiston kliinisen ravitsemustieteen laitokselta kertoo, että kyseessä on normaali biologinen ilmiö. Mielihyväkokemusta voidaan myös tarkoituksella hakea, jolloin herkkujen syömistä voidaan oppia käyttämään joissain tilanteissa eräänlaisena selviytymiskeinona.

Esimerkiksi lohtusyöminen voi olla jo lapsuudessa opittu tapa, sillä pienille lapsille annetaan usein herkkuja mielipahan yllättäessä. Karhunen painottaa, ettei hyvänmakuisesta ruoasta nauttiminen sinällään ole paha, vaan pikemminkin hyvä asia. Haitalliseksi se muuttuu, jos herkuttelusta aiheutuu terveydellistä haittaa kuten merkittävää ylipainoa, tai kun ajaudutaan häiriintyneeseen syömiskäyttäytymiseen. Syömiskäyttäytymisen voi katsoa häiriintyneen, kun ruoka alkaa häiritä ja hallita elämää.

Häiriintynyt makeiden ja rasvaisten herkkujen kulutus on yleisempää laihduttajilla ja epäsäännöllisesti syövillä kuin muilla. Onkin nähty, että epäsäännöllinen syöminen on yksi tekijä, joka ajaa napostelemaan makeita ja rasvaisia herkkuja.

Sokeria maltilla, ilman huonoa omaatuntoa



kuva: Nina Kurki
Terveysvalistuksen huono puoli on, että se on usein hyvin mustavalkoista, vaikka tosielämä on sitä vain harvoin.

Useat ihmiset pitävät luonnostaan makeasta ja rasvaisesta ruoasta. Niiden ympärillä leijuu kuitenkin kielletyn leima. Koetaan, että niitä ei saisi haluta eikä syödä, mutta käytännössä niitä halutaan ja syödään kuitenkin. Jos herkkuruokien himoaan ei saa kuriin, se voi aiheuttaa itselle kokemuksen, että on niistä riippuvainen.

Monen kohdalla myös turha syyllisyys syömisistä saattaa ylläpitää riippuvuuden tuntemusta. Leila Karhunen arvelee, että riippuvuuden tuntemus ja myös herkuttelun tarve ehkä vähenisi, mikäli oppisi herkuttelemaan hyvällä mielellä ja kohtuudella. Ensin pitäisi kuitenkin sisäistää ajatus siitä, että riippuvuuden ja syyllisyyden tuntemukset ovat usein pitkälti itse aiheutettuja.


Lisää aiheesta
  »  Paljonko sokeria syöt huomaamattasi?


Pieni sokerisanasto



fruktoosi
Fruktoosia eli hedelmäsokeria esiintyy hedelmissä, marjoissa ja hunajassa. Fruktoosi nostaa hitaasti verensokeria verrattuna muihin sokereihin.

glukoosi
Glukoosia eli rypälesokeria on melkein kaikissa makeissa hedelmissä, marjoissa ja hunajassa. Glukoosi on solujen tärkein polttoaine. Aivot kykenevät käyttämään energian lähteenä ainoastaan glukoosia.

laktoosi
Laktoosilla tarkoitetaan maitosokeria. Se koostuu galaktoosista ja glukoosista. Maitotuotteissa on noin 5 % laktoosia.

maltoosi
Maltoosi eli mallassokeri on disakkaridi, joka muodostuu kahdesta rypälesokeriosasta. Maltoosia muodostuu polysakkaridi tärkkelyksen hajotessa (esim. viljan idätys ja tärkkelyksen ruoansulatus).

sakkaroosi
Ns. tavallinen sokeri on puhdasta sakkaroosia eli ruoko- tai juurikassokeria. Se valmistetaan sokerijuurikkaista ja -ruo’oista. Sakkaroosi muodostuu glukoosista ja fruktoosista.

sokerialkoholit
Sorbitoli (E 420), mannitoli (E 421), ksylitoli (E 967), isomalti (E 953), laktitoli (E 966) ja maltitoli (E 965) ovat sokerialkoholeja. Ne imeytyvät hitaasti ja muuttuvat maksassa glukoosiksi. Tämän vuoksi sokerialkoholit nostavat verensokeria puhdasta sokeria vähemmän. Sokerialkoholien imeytyminen on kuitenkin epätäydellistä ja suurina määrinä ne voivat aiheuttaa ilmavaivoja ja ripulia. Sokerialkoholien on todettu aiheuttavan tavallista sokeria vähemmän kariesta.

tärkkelys
Kasveissa tärkkelys varastoituu tärkkelysjyväsiin, joita on runsaasti viljavalmisteissa sekä perunassa ja palkokasveissa. Ihmisen ruoansulatuskanavassa suurin osa tärkkelyksestä pilkkoutuu imeytyvään muotoon, glukoosiksi. Osa ns. resistentti tärkkelys jää imeytymättä ja se kuuluu ravintokuituun.

Sivukartta

Vesi on paras janojuoma, nestemäiset kalorit lihavuusriski
Folionyyteissä syntyy lempeitä grilliherkkuja lapsille
Joogin nopeasti valmistuva lounas
Hauduttamalla saa keveitä ja meheviä ruokia
Miten ravintolisät auttavat?
Joulupöydässä seisoskeleva ruoka pilaantuu nopeasti
Elämyksiä ja terveyttä vihreästä teestä
Oletko sokerista?
Vaihtoehto valmisleikkeleelle
Kaalimaalta kajahtaa
Ravintolisistä on moneksi
Mehuterapiaa vai kasvikunnan verta?
Montako kourallista kasviksia syöt päivässä?
Ruokaa valmistuu ilman vettä ja rasvaa
Elintarvikkeiden markkinointiin lapsille ohjeet
Terveystuotekauppiaat jakavat tietoa kasvisruuasta
Ravitsemusterapeutti arvioi grilliherkkuohjeita
Hyvä, paha sokeri
» Paljonko sokeria syöt huomaamattasi?
Tofuruokien valmistus vaatii mausteita ja mielikuvitusta
Tunteetkin vaikuttavat ruuanvalmistukseen
Kala, viini ja suklaa ovat pitkän elämän salaisuus
Paprika Vuoden Vihannes 2005
Omena päivässä pitää lääkärin poissa
Terveysvaikutteinen ja/tai/vai terveellinen?
Syö luonnollisesti – kreetalaisin opein
Tumma suklaa nostaa hyvää kolesterolia
Koulumaito entistä rasvattomampaa
Tiivistä tietoa lisäaineista
Miltä keliaakikon elämä maistuu?
Napostelu maittaa, hampaiden harjaus ei
Kasvisten syöminen pelastaisi henkiä
Miten epäterveellistä grillaus on?
Kala maistuu ohjeista huolimatta
Suomalaiset luottavat ruuan turvallisuuteen
Terveysruoka tavallista ruokaa kalliimpaa
Kihti ja ruokavalio
Ravitsemuskouluttaja Elina Lammi: Ostoskorin sisältö ratkaisee
Reumapotilaan ruokavalioon kalaa ja maitohappobakteereita
Työpaikkaruokailu on terveellistä
Suklaata, suklaata
Ruoka lataa tunteita
WHO vaatii hallituksia edistämään
terveellistä ruokaa
Lisäaineet - selvitä mitä syöt
Valtio tukee kuluttajia terveellisissä ruokavalinnoissa

TUTKITTUA ARKISTO: Ravinto ja vitamiinit

Probiootit vaikuttavat rasvan imeytymiseen ruuasta
Lihavuus on sosiaalisesti tarttuvaa
Ruotsalaistutkimuksen mukaan Atkinsin dieetti on vaarallinen
Kalsiumin saannilla ja maitovalmisteiden käytöllä on yhteys nuorten miesten omenalihavuuteen
Vähähiilihydraattinen dieetti oli tehokkain neljän dieetin vertailussa
Liika rauta ei rasitakaan sydäntä
Kaakao virkistää aivojen verenkiertoa
Keltaiset vihannekset estävät silmänpohjan rappeutumista
Ruokaan liittyvät arkiuskomukset eivät aina kumoudu tieteellisin perustein
Hiilihydraatit eivät lihota
Makea maistuu stressaavassa tilanteessa
Stressi ja nälkä tuottavat ahmijoita
Kananmunan luteiini suojaa silmiä
Geeniruoka ei aiheuta allergiaa
Työväsymys ja ylityöt altistavat lihomiselle
Kasvisterolit suomalaistutkimuksen mukaan turvallisia
Kala suojaa iäkkään aivoja verenkiertohäiriöiltä
Näköaisti apuun painonhallinnassa
Ruokamieltymykset määräytyvät jo varhain
Vegaanit laihoja mutta terveitä
Rasvahapoilla voi olla vaikutusta myös luiden terveyteen
Hiilihydraattien vähentäminen ruuassa pienentää ruokahalua
Hampurilaisruokavalio lihottaa
Paremmin leipoutuvaa vehnää geenimuuntelulla
Ruokavalio vaikuttaa käytökseen?
Vähän nukkuvat lihovat helpommin
Suuret E-vitamiiniannokset lisäävät kuolemanriskiä
Painon nousu rasittaa elimistöä enemmän kuin pysyvä ylipaino
Punaviini suojaa keuhkosyövältä
Kaura ei sovi kaikille keliakiaa sairastaville
Kalan syönti kahdesti viikossa vähentää aivohalvausriskiä merkittävästi
Mekaaninen rasvanpoisto ei poista ylipainon terveyshaittoja
C-vitamiini vähentää reuman ilmaantumista, hedelmien syönti estää näön rappeumaa
Limsan vähentäminen suojaa lasta lihavuudelta
Vanhemmat tarvitsevat tietoa lasten vitamiinilisistä
Viina ja olut lisäävät kihdin vaaraa
Tutkija: D-vitamiinin hyödyt epäselviä
Kylläisyyden tunne syntyy monesta syystä
Kaikki kala ei ole hyvä sydämelle
Lihavuus tappaa yhä useammin
E-vitamiini imeytyy parhaiten rasvaa sisältävän ruuan yhteydessä
Matala D-vitamiinitaso talviaikana lisää eturauhassyövän riskiä
Lupaukset flavonoidien terveysvaikutuksista ennenaikaisia
Maidon sietokyky johtuu 'geenivirheestä'
Ternimaito lisää vireyttä ja lihasten kasvua
Hyvä kehitys suomalaisten ravintotottumuksissa on hiipumassa
Lampaanmaito tuhoaa bakteereita
Kasvisterolien ja kivennäisaineiden yhdistelmä tehokas ase taistelussa lihavuutta vastaan
Herukkaöljy laskee "pahaa" kolesterolia
Luomuruokaa tavanomaista terveellisempää
Tyrnimarjasta apu ihottumaan
Omenasta suojaa moniin sairauksiin
Flavonoidien terveysvaikutukset yhä epävarmoja
Kaurapuuro terästää muistia
Kohumargariini sittenkin vaaratonta
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi