Siirry suoraan sisältöön
YLE
YLE Uutiset Ohjelmaopas Palaute YLE A-Ö terveyshakTerveyshaku:
|YLE| Terveys
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Pieni päätös päivässä
Terveysuutiset
Tutkittua
välike
Mielenterveys
Päihteet ja tupakka
Seksuaalisuus
Yhteiskunta
välike
Ruoka ja terveys
» Laihdutus
» Reseptit
Keho ja mieli
Liiku ja voi hyvin
Luonto hoitaa
Vauvan aika
välike
Testit
Terveyslinkit
Yhteystiedot
Palaute
välike
Testaa elinikäsi
Elämä pelissä
 

Ruoka ja terveys

Paprika Vuoden Vihannes 2005


7.12.2004 Puutarhaliitto/YLE Terveys

Vuoden vihannes 2005 on ruokapöytien ja hevi-tiskien väriläiskä, kirpeän pirteä paprika. Paprikoiden värikirjo on niin laaja, ettei vihannesmaailmasta helposti löydä vastaavaa. Tutuimpien punaisten, keltaisten ja oranssien lajikkeiden lisäksi myyntitiskeiltä voi löytää liloja, tummanvioletteja, valkoisia ja ruskeita paprikoita. Vihreitä vihannespaprika-lajikkeita ei sen sijaan yllättäen ole olemassakaan - paprika värittyy aina vihreästä jonkin muun väriseksi, jos sen annetaan kehittyä riittävän pitkään.

kuva: Kotimaiset Kasvikset ry/ Sanna Peurakoski
Paprika on erinomainen vitamiinilähde. Se sisältää muun muassa C- ja E-vitamiineja, A-vitamiinin esiasteita sekä B-ryhmän vitamiineja. Kasviksista paprika on yksi parhaista C-vitamiinin lähteistä. Paprikalla on korkean karotenoidipitoisuuden ansiosta myös antioksidatiivisia vaikutuksia.

Vuoden Vihanneksen valitsevat vuosittain puutarha-alan keskusjärjestö Puutarhaliitto ja Kotimaiset Kasvikset ry apunaan muut alan järjestöt ja asiantuntijat. Tavoitteena on vihannesten käytön ja tuntemuksen monipuolistaminen.

Kolumbuksen laivoilla Eurooppaan



Koisokasvien (Solanaceae) heimoon kuuluvat paprikat (Capsicum spp.) ovat peräisin Keski-Amerikasta, jossa niitä viljeltiin jo 3000-5000 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Eurooppaan paprika rantautui Kolumbuksen löytöretkien seurauksena. Tulisen paprikan toivottiin korvaavan siihen aikaan kalliin tuontimausteen, mustapippurin. Espanjalaiset alkoivatkin kutsua uutta kasvia pippuriksi ja tuote tuli maustemarkkinoilla tunnetuksi Espanjan pippurina.

Euroopassa paprika ei heti saanut kovin vahvaa jalansijaa. Espanjan lisäksi paprikan viljely yleistyi vain Unkarissa. Sen sijaan paprika levisi nopeasti Euroopasta itään, ja on yhä oleellinen maun ryydittäjä muun muassa intialaisessa, thaimaalaisessa ja kiinalaisessa keittiössä.

Viljely päässyt vauhtiin Suomessakin



kuva: Juha-Pekka Inkinen
Paprikaa mielivien suomalaisten on pitkään pitänyt tyytyä tuontipaprikaan. Viime vuosien aikana paprikan viljely on kuitenkin päässyt vauhtiin Suomessakin. Paprikaa kasvaa kasvihuoneissamme jo kahdeksan hehtaarin pinta-alalla, kun vuosituhannen alussa tuotantoala oli vain hehtaarin luokkaa. Suomalainen syö paprikaa noin 2,5 kg vuodessa. Kotimaisen paprikan osuus tästä on vajaat kymmenen prosenttia

Suomessa tuotetaan lähes yksinomaan miedonmakuisia paprikalajikkeita eli niin sanottuja vihannespaprikoita. Tuliset maustepaprikat eli chilit ovat ainakin toistaiseksi pääsääntöisesti tuontitavaraa.

Paprikan maku on parhaimmillaan tuoreena ja vastapoimittuna. Peruslajikkeista punaisen paprikan maku vastannee perinteistä mielikuvaamme siitä, miltä paprika maistuu. Keltahedelmäiset lajikkeet ovat maultaan hieman punaisia miedompia ja aavistuksen makeampia. Oranssin vihannespaprikan maku on muita ”perusvärejä” selvästi makeampi.

Lisätietoa ja paprikareseptejä:
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Kotimaisten Kasvikset ry
(linkki aukeaa uuteen ikkunaan)» (linkki aukeaa uuteen ikkunaan)Puutarhaliitto

Sivukartta

Vesi on paras janojuoma, nestemäiset kalorit lihavuusriski
Folionyyteissä syntyy lempeitä grilliherkkuja lapsille
Joogin nopeasti valmistuva lounas
Hauduttamalla saa keveitä ja meheviä ruokia
Miten ravintolisät auttavat?
Joulupöydässä seisoskeleva ruoka pilaantuu nopeasti
Elämyksiä ja terveyttä vihreästä teestä
Oletko sokerista?
Vaihtoehto valmisleikkeleelle
Kaalimaalta kajahtaa
Ravintolisistä on moneksi
Mehuterapiaa vai kasvikunnan verta?
Montako kourallista kasviksia syöt päivässä?
Ruokaa valmistuu ilman vettä ja rasvaa
Elintarvikkeiden markkinointiin lapsille ohjeet
Terveystuotekauppiaat jakavat tietoa kasvisruuasta
Ravitsemusterapeutti arvioi grilliherkkuohjeita
Hyvä, paha sokeri
Tofuruokien valmistus vaatii mausteita ja mielikuvitusta
Tunteetkin vaikuttavat ruuanvalmistukseen
Kala, viini ja suklaa ovat pitkän elämän salaisuus
Paprika Vuoden Vihannes 2005
Omena päivässä pitää lääkärin poissa
Terveysvaikutteinen ja/tai/vai terveellinen?
Syö luonnollisesti – kreetalaisin opein
Tumma suklaa nostaa hyvää kolesterolia
Koulumaito entistä rasvattomampaa
Tiivistä tietoa lisäaineista
Miltä keliaakikon elämä maistuu?
Napostelu maittaa, hampaiden harjaus ei
Kasvisten syöminen pelastaisi henkiä
Miten epäterveellistä grillaus on?
Kala maistuu ohjeista huolimatta
Suomalaiset luottavat ruuan turvallisuuteen
Terveysruoka tavallista ruokaa kalliimpaa
Kihti ja ruokavalio
Ravitsemuskouluttaja Elina Lammi: Ostoskorin sisältö ratkaisee
Reumapotilaan ruokavalioon kalaa ja maitohappobakteereita
Työpaikkaruokailu on terveellistä
Suklaata, suklaata
Ruoka lataa tunteita
WHO vaatii hallituksia edistämään
terveellistä ruokaa
Lisäaineet - selvitä mitä syöt
Valtio tukee kuluttajia terveellisissä ruokavalinnoissa

TUTKITTUA ARKISTO: Ravinto ja vitamiinit

Probiootit vaikuttavat rasvan imeytymiseen ruuasta
Lihavuus on sosiaalisesti tarttuvaa
Ruotsalaistutkimuksen mukaan Atkinsin dieetti on vaarallinen
Kalsiumin saannilla ja maitovalmisteiden käytöllä on yhteys nuorten miesten omenalihavuuteen
Vähähiilihydraattinen dieetti oli tehokkain neljän dieetin vertailussa
Liika rauta ei rasitakaan sydäntä
Kaakao virkistää aivojen verenkiertoa
Keltaiset vihannekset estävät silmänpohjan rappeutumista
Ruokaan liittyvät arkiuskomukset eivät aina kumoudu tieteellisin perustein
Hiilihydraatit eivät lihota
Makea maistuu stressaavassa tilanteessa
Stressi ja nälkä tuottavat ahmijoita
Kananmunan luteiini suojaa silmiä
Geeniruoka ei aiheuta allergiaa
Työväsymys ja ylityöt altistavat lihomiselle
Kasvisterolit suomalaistutkimuksen mukaan turvallisia
Kala suojaa iäkkään aivoja verenkiertohäiriöiltä
Näköaisti apuun painonhallinnassa
Ruokamieltymykset määräytyvät jo varhain
Vegaanit laihoja mutta terveitä
Rasvahapoilla voi olla vaikutusta myös luiden terveyteen
Hiilihydraattien vähentäminen ruuassa pienentää ruokahalua
Hampurilaisruokavalio lihottaa
Paremmin leipoutuvaa vehnää geenimuuntelulla
Ruokavalio vaikuttaa käytökseen?
Vähän nukkuvat lihovat helpommin
Suuret E-vitamiiniannokset lisäävät kuolemanriskiä
Painon nousu rasittaa elimistöä enemmän kuin pysyvä ylipaino
Punaviini suojaa keuhkosyövältä
Kaura ei sovi kaikille keliakiaa sairastaville
Kalan syönti kahdesti viikossa vähentää aivohalvausriskiä merkittävästi
Mekaaninen rasvanpoisto ei poista ylipainon terveyshaittoja
C-vitamiini vähentää reuman ilmaantumista, hedelmien syönti estää näön rappeumaa
Limsan vähentäminen suojaa lasta lihavuudelta
Vanhemmat tarvitsevat tietoa lasten vitamiinilisistä
Viina ja olut lisäävät kihdin vaaraa
Tutkija: D-vitamiinin hyödyt epäselviä
Kylläisyyden tunne syntyy monesta syystä
Kaikki kala ei ole hyvä sydämelle
Lihavuus tappaa yhä useammin
E-vitamiini imeytyy parhaiten rasvaa sisältävän ruuan yhteydessä
Matala D-vitamiinitaso talviaikana lisää eturauhassyövän riskiä
Lupaukset flavonoidien terveysvaikutuksista ennenaikaisia
Maidon sietokyky johtuu 'geenivirheestä'
Ternimaito lisää vireyttä ja lihasten kasvua
Hyvä kehitys suomalaisten ravintotottumuksissa on hiipumassa
Lampaanmaito tuhoaa bakteereita
Kasvisterolien ja kivennäisaineiden yhdistelmä tehokas ase taistelussa lihavuutta vastaan
Herukkaöljy laskee "pahaa" kolesterolia
Luomuruokaa tavanomaista terveellisempää
Tyrnimarjasta apu ihottumaan
Omenasta suojaa moniin sairauksiin
Flavonoidien terveysvaikutukset yhä epävarmoja
Kaurapuuro terästää muistia
Kohumargariini sittenkin vaaratonta
Lähetä linkki
Tätä sivua ylläpitävät Ari Meriläinen ja Rita Trötschkes

Vastaava ohjelmatoimittaja.

Yleisradio OY | Käyntiosoite: Radiokatu 5 Helsinki | Puh: +358 9 14801 fax: +358 9 1480 3215 | etunimi.sukunimi@yle.fi