-------------------------------------------------------
Laine, vuoteen 1906 Bovéllan, Edvin Armas
Iisalmi 13.7.1905 - 18.11.1989
-------------------------------------------------------
Juho Heikki Bovéllanille ja Anna Maria Kauppiselle syntyi kahdeksan lasta,
kuusi poikaa ja kaksi tyttöä. Edvin oli toiseksi vanhin.
Edvin Laine muistelee olleensa näyttelijän asussa ensi kerran jossain Iisalmen Työväen Näyttämön (lapsuudentoverit
muistivat kansakoulun) esityksessä Saapasjalkakissa, hän esitti pitkäpartaista talonpoikaa.
Vuonna 1927 Edvin lähti pyrkimään Suomen Näyttämöopistoon, hänellä oli varasuunnitelma.
Jos hän ei pääse näyttämöopistoon, hän pyrkii Ateneumiin ja ryhtyy lavastajaksi.
Suomen Näyttämöopiston kurssi oli kaksivuotinen ja se oli alkanut jo 1926,
mutta Edvin Laineen
antamien näytteiden, monivuotisen teatterikokemuksen ja perheellisyyden vuoksi
Edvin sai kuitata koko kurssin yhdessä vuodessa. Kurssilla oli 8 naista ja
5 miestä, mm. Elsa Turakainen, Salli Karuma ja Leo Sarri ja Kaisu Leppänen
Edvin Laineen ensimmäinen teatterikiinnitys kurssin jälkeen oli Turussa, Edvin
viihtyi Turussa vuodesta 1928 vuoteen 1935.
Turussa Nummisuutareiden erään esityksen väliajalla tuli Edvin Laineen
pukuhuoneeseen mies, joka esitteli itsensä Tampereen Työväen Teatterin johtokunnan
puheenjohtaja Toivo Rainioksi. Mukana esitystä katsomassa olivat myös TTT:n johtaja
Kosti Elo ja taloudenhoitaja Mikko Vesiranta. He tekivät Laineelle ehdotuksen siirtyä Tampereelle
ja toimia siellä myös ohjaajana. Laine sai neljä päivää aikaa miettiä.
Syksyllä 1935 Laine siirtyi Tampereelle, ensimmäinen rooli oli Nat Millerin rooli
Eugene O`Neillin näytelmässä Oi nuoruus. TTT:ssä hänen ensimmäisen
ohjauksensa ensi-ilta oli 28.12.1935 Serenaadi sotatorvelle.
Edvin Laineen ensimmäinen elokuvarooli oli vuonna 1931 Sano se suomeksi -elokuvassa.
Ensimmäinen elokuvaohjaus oli Yrjänän emännän synti 1943. Ohjaus sujui hyvin ja
Edvin Laineesta tuli T.J Särkän "tallin" vakituinen jäsen. Ennen pitkää Laineesta tuli
Suomen Filmiteollisuuden toinen voimahahmo.
Tuntematon sotilas
Väinö Linnan kolmas romaani, Tuntematon sotilas, ilmestyi joulun alla 1954.
Loppaisena 1955 Juha Nevalainen (käsikirjoittaja) ja
Edvin Laine matkustivat Tampereelle tapaamaan
Väinö Linnaa. Linna oli valmis yhteistyöhön, jos hinnasta sovitaan.
Kuvaukset alkoivat 18.1.1955 ja päättyivät 5.12.1955. Suomen ensi-ilta oli 23.12.1955.
Lisää elokuvasta >>>
Jari Sedergren kirjoittaa Laineesta:
Valentin Vaala ohjasi kolme ensimmäistä Niskavuori-elokuvaa ja palasi
teemaan Niskavuoren naisissa (1958) Laineen jälkeen. Jos Vaala maalasi,
Laine veisti. Siirtymä vaalamaisesta luonnosta Laineen hikiseen työhön näkyy
Niskavuoren Hetassa (1952), jonka Wuolijoesta väitellyt Anu Koivunen esittelee.
Laineen ensimmäisenä "todellisena" elokuvana pidetyn tunteiden, himojen
ja työolosuhteiden kuvaus nousee monumentaalisiin mittoihin.
Lähes miljoona katsojaa todistaa suomalaisten olleen tulkinnassa mukana.
"Olkoon aihe mikä tahansa, haluan parhaan taitoni mukaan ja omalle näkemykselleni
ja tavoitteelleni uskollisena pyrkiä toteuttamaan omaa supisuomalaista linjaani",
Laine itse luonnehti.
Edvin Laine ohjasi 39 elokuvaa.
Teatteriura
1927-1935 Turun teatterin näyttelijä
1935-1937 Tampereen työväen teatterin näyttelijä-ohjaaja
1937-1940 Tampereen työväen teatterin apulaisjohtaja
1940-1943 Tampereen työväen teatterin johtaja
1943-1953 Helsingin Kansanteatterin ohjaaja-näyttelijä
1953-1973 Suomen Kansallisteatterin ohjaaja
Ohjasi mm. lukuisia ulkomaisten näytelmien suomalaisia kantaesityksiä
(Saroyan, O'Neill, Tennessee Williams, A. Miller, Anouilh, Dürrenmatt)
Elokuvaohjauksia:
1943 Yrjänän emännän synti
1945 Ristikon varjossa
1945 Nokea ja kultaa
1946 Kultainen kynttilänjalka
1946 Kirkastuva sävel
1947 Kultamitalivaimo
1947 Pikku Matti maailmalla
1948 Laitakaupungin laulu
1948 Laulava sydän
1948 Onnen Pekka
1949 Aaltoska orkaniseeraa
1949 Ruma Elsa
1949 Prinsessa Ruusunen
1949 Aaltoska orkaniseeraa
1950 Isäpappa ja keltanokka
1950 Tapahtui kaukana
1951 Vihaan sinua - rakas
1952 Yhden yön hinta
1952 Niskavuoren Heta
1953 Jälkeen syntiinlankeemuksen
1953 Kunnioittaen
1954 Niskavuoren Aarne
1954 Opri
1955 Veteraanin voitto
1955 Tuntematon sotilas
1957 Musta rakkaus
1957 Niskavuori taistelee
1958 Sven Tuuva
1960 Skandaali tyttökoulussa
1960 Myöhästynyt hääyö
1962 Pikku suorasuu
1962 Pinsiön paroni
1968 Täällä Pohjantähden alla
1970 Akseli ja Elina
1976 Luottamus
1977 Viimeinen savotta
1979 Ruskan jälkeen
1983 Akaton mies
1986 Akallinen mies
Elokuvaroolit:
1931 Sano se suomeksi
1938 Laivan kannella, Kinnari
1939 Seitsemän veljestä, Juhani
1940 Oi kallis Suomenmaa, Maunulan isäntä
1942 August järjestää kaiken, Koiranen
1942 Rantasuon raatajar, Antti
1943 Keinumorsian, Elias Horha
1943 Yrjänän emännän synti, Antti isäntä
1944 Sylvi, Aksel Wahl
1945 Anna-Liisa, Mikko
1945 Ristikon varjossa, Lauri Haapa
1945 Nokea ja kultaa, Laiska-Jammu
1946 Kultainen kynttilänjalka, Markus
1947 Naiskohtaloita, Eversti Jäckel
1948 Onnen Pekka, Eversti Kristian Björn
1951 Vihaan sinua - rakas, kamreeri Esa Kaarnala
1952 Yhden yön hinta, Antti
1953 Jälkeen syntiinlankeemuksen, Pukinparta
1954 Hilman päivät, Osuuskaupanhoitaja
1955 Rakas lurjus, Aapeli Siimes
1955 Pastori Jussilainen, Elias Jussilainen
1957 Risti ja liekki, pääinkvisiittori
1957 Musta rakkaus, Arttu Salmela
1957 Niskavuori taistelee, kertoja
1958 Sven Tuuva, Ukko Tuuva
1960 Myöhästynyt hääyö, William Mäkeläinen
Laine, Edvin: Asiat halki. Kirjayhtymä 1973.
Laine, Edvin: Itse asiassa kuultuna. Haastattelijat Pekka Holopainen ja Leo Lehdistö. WSOY 1979.
Laine, Edvin: Tuntematon sotilas ja pylvässänky: elämäni esirippuja ja valkokankaita.Aineiston koonnut ja muistiinmerkinnyt Ritva Heikkilä. Tammi 1983.
Kalemaa, Kalevi: Edvin Laine - sisulla ja tunteella. WSOY 2003.
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -
Yle arkki:
Edvin Laine, suomalaisen ihmisen kuvaaja.
Martti Silvennoinen.
(1980, otteita)
Edvin Laine filmivieraana.
Martti Silvennoinen.
(1985)
- - - - - - - - - - - - - - - - - - - - -