Georg Malmsten

-------------------------------------------------------
27.6.1902 - 25.5.1981
-------------------------------------------------------

Malmstén oli monipuolinen säveltäjä, sanoittaja, sovittaja ja laulaja.

Georg Malmstén syntyi 27. päivä kesäkuuta vuonna 1902 Helsingissä. Hän oli Eugenie (os. Petroff) ja Karl Jarl Malmsténin esikoispoika. 1907 Georgille syntyi Eugen-veli ja 1911 syntyi pikkusisko Greta.

Georg Malmstén aloitti musiikkiopinnot Helsingin musiikkiopistossa instrumenttinaan trumpetti. Hän pääsi oppilaaksi Helsingin Torvisoittokuntaan, josta tuli Suomen itsenäistyttyä Suomen Valkoisen kaartin soittokunta, myöh. Helsingin Varuskuntasoittokunta. 17-vuotiaana Georg ilmoittautui Laivaston soittokuntaan kornetistiksi ja yleni muutamassa vuodessa pursimieheksi (vääpeli). Hänestä tuli Suomen armeijan nuorin musiikkivääpeli jo 19-vuotiaana.

Ooppera

Georg jatkoi musiikin opiskeluaan Helsingin konservatoriossa, jossa hän aloitti laulun opiskelun Väinö Lehtisen johdolla. Myöhemmin hän siirtyi opiskelemaan oopperaluokalle Aino Acktén oppiin. Nuori baritoni sai oppilaskonsertti-esiintymisestään hyvät arvostelut lehdissä keväällä vuonna 1929 ja Parlophon-levy-yhtiö kiinnostui nuoresta taitavasta laulajasta

Vuonna 1929 Malmstén esiintyi Aino Acktén ohjaaman Händelin Julius Caesar-oopperan nimiosassa. Menestyksekkään oopperadebyytin johdosta Malmsténille tarjottiin kiinnitystä Suomalaiseen Oopperaan, mutta perheellisenä miehenä hän piti palkkaa liian alhaisenaja kieltäytyi tarjouksesta.

Kesällä 1930 Malmstén esiintyi Savonlinnan oopperajuhlilla Pohjalaisia-oopperan Jussin osassa. Saman vuoden joulukuussa Malmstén lauloi ensikonsertissaan yliopiston juhlasalissa täydelle salille. Yleisö oli haltioissaan.

Berliiniin

Parlophon -levy-yhtiön myyntipäällikkö Forsberg järjesti Malmsténin ensimmäisen levytysmatkan Berliiniin toukokuussa 1929. Berliinissä tallennettiin useita kappaleita, joiden joukosssa oli Malmsténin omiakin sävellyksiä.

Toinen levytysmatka Berliiniin järjestyi jo syyskuussa 1929. Tuolloin Georg lauloi yhdessä Parlophon-kvartetin kanssa. Silloin tallennettiin joululauluja, mieskuorolauluja ja tuttuja suomalaisia sävelmiä.

Parlophon-kvartetissa esiintyneen tenori Roine Rickhard Ryynäsen ja Malmsténin pitkäaikainen yhteistyö sai alkunsa toisen Berliinin levytysmatkan aikana. Tuon yhteistyön tuotti hienoja iskelmiä, ensimmäinen "hitti" oli 1929 syyskuussa levytetty Särkynyt Onni. Ensimmäinen suomalainen iskelmä, jonka Malmstén oli säveltänyt ja R. R. Ryynänen sanoittanut. Sävellys sai osakseen suuren suosion ja sitä myytiin 17 000 kappaletta.

Malmstenin ja Ryynäsen yhteistyö osoittautui ainutlaatuisen hedelmälliseksi ja se synnytti monta kuolematonta sävelmää. 1930-luvun loppupuolella Malmstén teki yhteistyötä Reino Rannan kanssa. Reino Ranta oli todellisuudessa R. R. Ryynäsen nimimerkki. Rannan nimellä Ryynänen kynäili sanoitukset Malmsténin ikimuistoisiin sävellyksiin Heilini sinisistä silmistä ja Heili Karjalasta. Myöhemmin Malmstén alkoi myös itse sanoittaa sävellyksiään.

Elokuva- ja tv-tähti

Georg Malmstén päätyi elokuvauralle musiikin kautta. Ensimmäisen kerran Jori nähtiin valkokankaalla vuonna 1933 elokuvassa Meidän poikamme merellä, johon Malmstén oli säveltänyt mm. merimiesiskelmät Aallokko, Aallokko kutsuu ja Leila.

Malmsten esiintyi tämän jälkeen lukuisissa elokuvissa ja sävelsi musiikkia kahteentoista elokuvaan, joista mainittakoon Erkki Karun ohjaamat Voi meitä! Anoppi tulee (1933) ja Syntipukki (1935) sekä Ossi Elstelän sotilasfarssi Niin se on poijjat (1942).

Malmstén toimi elokuvamaailmassa säveltäjänä, kapellimestarina ja näyttelijänä. Malmstén ohjasi myös yhden lyhytelokuva Pikku myyjätär (1933). Georg Malmstén sävelsi menestyksekkäästi musiikkia myös teatterinäyttämölle. Eine Laineen ohjaamat revyyoperetit Lennokki (1936) ja Vetoketju (1938) olivat menestyksiä. Malmsténin värikkäät ja moni-ilmeiset sävellykset sopivat näyttämölle.

Pitkän ja loistokkaan muusikon uransa aikana Georg Malmstén sai eläkkeelle jäätyään mahdollisuuden esiintyä televisiossa. Eläkepäivillään Malmstén palasi laulajaksi television viihde- ja lastenohjelmiin (Maailmanparantajat, Laiva on lastattu ja Kestikievari).


Kuva: Georg Malmsten lasten ympäröimänä poliisin asussa, tv-ohjelmassa "Pikkutori"

Vanha mestari intoutui esittämään ja säveltämään uusia lastenlauluja. Tyttärensä Ragnin kanssa Georg esiintyi lukuisissa tv-ohjelmissa lapsia laulattaen. Uuden median, television, kautta Malmsténin laulut tavoittivat jälleen uuden sukupolven.

Georg Malmstén sävelsi musiikkia elokuviin ja teatterinäyttämölle. Kapellimestarina hän johti viihdeorkestereita ja toimi kapellimestarina myös armeijan ja poliisin soittokunnissa.

Georg Malmstén on eniten levyttänyt suomalainen taiteilija. Hänen levytuotantonsa käsittää lähes 850 kappaletta.

Linkit:
Georg Malmstenin haastattelu Yle Arkissa


-------------------------------------------------------
Tuotantoa

Siell' tyttönen on
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen)
Berlin 21.5.1929

Särkynyt onni
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen)
Berlin 19.9.1929

Saarijärven Liisa
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen)
19.8.1930

Sairas karhunpoika
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen)
Berlin 21.8.1930

Leila (Hangö)
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen,
ruots. san. G. Malmstén) 1932

Meidän Maija
(säv. G. Malmstén, san. Reino hirviseppä) 1932

Sinitakkien marssi
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen) 1933

Aallokko kutsuu
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen) 1933

Auringon lapset (säv. G. Malmstén, san. Erkki Karu) Berlin 10.10.1933 Mikki hiiri ja susihukka
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen) 1934

Tottelematon Tipi
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen) 1934

Eila
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen) 1934

Katariinan kammarissa
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen)1934

Lemmen liekki leimahtaa
(säv. G. Malmstén, san. Erkki Karu) 1934

Viva Espanja
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen) 1936

Mikki Hiiri merihädässä
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen) 1936

Hyljätty nukke
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen) 1936

Nikkelimarkka
(säv. Matti Jurva/G. Malmstén,
san. Tatu Pekkarinen) 1937

Seiskari
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen) 1937

Mikki Hiiri ja vuorenpeikko
(säv. G. Malmstén, san. R. R. Ryynänen) 1937

Vetoketju
(säv. G. Malmstén, san. Reino Ranta) 1937

Heilini sinisistä silmistä
(säv. G. Malmstén, san. Reino Ranta) 1938

Heili Karjalasta
(säv. G. Malmstén, san. Reino Ranta)
Berlin 1938

Muistelo
(säv. & san. G. Malmstén)
Berlin 1939

Suurin onni
(säv. G. Malmstén, san. Reino Ranta)
20.11.1940

Kaunis valhe
(säv. G. Malmstén, san. Reino Ranta)
20.11.1940

Valkea satu
(säv. G. Malmstén, san. Siiri Albrecht)
21.11.1940

Terveiset ulapalta
(säv. G. Malmstén, san. Reino Ranta)
1946

Kohtalokas samba
(säv. & san. G. Malmstén)
1950

38 ord finska för ungkarlar
(säv. & san. G. Malmstén) 1950

Totisen pojan jenkka
(säv. & san. G. Malmstén) 1950

Stadin kundi
(säv. & san. G. Malmstén) 1952

Elokuvamusiikkia

1933 Meidän poikamme merellä
1933 Voi meitä anoppi tulee
1933 Herrat täysihoidossa
1933 Pikku myyjätär
1935 Syntipukki
1940 SF-paraati
1942 Avioliitto-yhtiö
1942 Niin se on poijjaat
1943 Varuskunnan morsian
1952 Jees olympialaiset sanoi Ryhmy
-------------------------------------------------------
Takaisin Näyttelijät-sivulle

Lähteet