Tapio Rautavaara
Rautavaaran kiinnostus urheiluun ja musiikkiin alkoi jo varhain. Tapio Rautavaara liittyi
urheiluseura Oulunkylän Tähteen jo nuorena. Hän opiskeli
musiikkia Helsingin Kansankonservatoriossa sekä yliopistolla luku- ja puheoppia.
TUL:n mestaruus keihäänheitossa irtosi 1934.
Jatkosodan asemasotavaiheen aikana harjoitellut Rautavaara rikkoi syksyllä 1943 lähes
81-metrisellä harjoitusheitollaan silloisen maailmanennätyksen. Hän oli
pronssitilalla Euroopan mestaruuskisoissa Oslossa 1946 ja kultaa tuli 1948 Lontoon olympiakisoissa.
"Jäähdyttelylajissaan" jousiammunnassa Rautavaara ylti Suomen mestaruuteen,
useisiin Suomen ennätyksiin sekä joukkuemaailmanmestaruuteen 1958.
Sota-aikana hioivat tulevat laulajakuninkaat Tapio Rautavaara
(Aunuksen radio) ja Olavi Virta (Kannaksen radio) taitojaan radiossa.
Tulevat rillumarein keskushamot osallistuivat aktiivisesti viihdytystoimintaan (Kärki, Helismaa, Pakarinen, Rautavaara, Ikävalko...).
Vitseillä ja hupailuilla oli kysyntää. Jatkuva kiertäminen jatkui sodan jälkeen
häkäpönttöautoilla. Rautavaara ja Helismaa kiersivät sodan jälkeen yhdessä esiintyen erilaisissa iltamissa
yms. Mukaansa he löysivät vielä 1948 Esa Pakarisen. Vuonna 1950 Tapio Rautavaara lähti omille teilleen.
Tapio Rautavaara hankki itselleen myös näyttelijäkoulutusta. Pia Hattara valittiin 1943 Suomen taeatterikoulun ensimmäiselle kurssille, hän kertoo Teatterikorkeakoulun lehdessä
(http://www.teak.fi/teak/Teak298/11.html Pia Hattaran hastattelu):
"Meitä oli kaksitoista tyttöä ja neljä poikaa ja lisäksi oli kuunteluoppilaita.
Kurssillemme kuuluivat Ritva Arvelo, Tarmo Manni, Matti Tapio, Veikko Antila,
Eila Rinne ja myöhemmin joukkoon liittyi rintamalla haavoittuneita,
kuten Tapio Rautavaara ja Esko Vettenranta.
Tapio Rautavaara oli sopiva elokuvatähti: komea, miehekäs ja hyvä lauluääni.
Hänen ensimmäinen elokuvaroolinsa oli vuonna 1945 elokuvassa Vain sinulle. Rautavaara esitti elokuvassa metsänhoitaja Lauri Kulovaaraa.
Ensimmäisessä elokuvassaan Tapio Rautavaara ei laula.
Toinen elokuva oli Synnin jäljet (1946), jossa Rautavaara esittää muusikko Ragnar Ekholmia. Rautavaara
laulaa mm. Harry Bergströmin Unelma kesäyössä laulun. Elokuvassa esiintyi ensi kertaa valkokankaalla Eeva-Kaarina Volanen.
Tukkilaiselokuvien buumissa tuli myös 1953 elokuva Me tulemme taas, jonka pääparina ovat Tapio Rautavaara ja Tuija Halonen. Elokuvan ohjasi Armand Lohikoski.
Rautavaara esiintyi kaikkiaan 22 elokuvassa.
Yleisradion suosikkiesiintyjäksi 1952 - 1954 valittu Rautavaara on jättänyt suomalaisten
sydämiin monta unohtumatonta laulua; Laulu Dnjepriltä, Reissumies ja kissa, Isoisän
olkihattu, Hämähämähäkki, Päivänsäde ja menninkäinen, Älä unhoita minua, Ontuva Eriksson,
Juokse sinä humma ja Yölinjalla.
Vain sinulle, 1945
Urheilusaavutuksia
Keihäänheiton Suomen mestaruus 1944-45, 1947-49, EM-pronssi 1946, olympiakulta 1948
Jousiammunnan Suomen mestaruus 1955, joukkuemaailmanmestaruus 1958,
useita Suomen ennätyksiä
-------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------
Rautavaara, Tapio
s. 8.3.1915, Nokia - k. 24.9.1979, Helsinki
-------------------------------------------------------
Tapio Rautavaara oli hyvin monipuolinen lahjakkuus, hänen menestyi
sekä esiintyvänä taiteilijana että huippu-urheilijana.
-------------------------------------------------------
Elokuvarooleja
Synnin jäljet, 1946
Kultamitalivaimo, 1947
Sinut minä tahdon, 1949
Aila, Pohjolan tytär, 1951
Rion yö, 1951
Salakuljettajan laulu, 1952
Me tulemme taas, 1953
Kummituskievari, 1954
Villi Pohjola, 1955
Veteraanin voitto, 1955
Kaunis Kaarina, 1955
Kahden ladun poikki, 1958
Molskis, sanoi Eemeli, molskis, 1960