Ilmari Unho


-------------------------------------------------------

Ilmari Unho
22.10.1906 Uusikaupunki 3.4.1961 Pori

-------------------------------------------------------
Ilmari Unho aloitti näyttelijänä, ensimmäisen kerran hän esiintyi valkokankaalla jo vuonna 1925 Pohjalaisissa. Ensimmäisen elokuvansa hän ohjasi 1939 Suomi-Filmille.

Ilmari Unho ohjasi vuosina 1939-48 kaikkiaan kahdeksantoista elokuvaa. Merkittävämpiä niistä pidetään Aleksis Kiven elämäkerta Minä elän vuodelta 1946 ja vuoden 1948 Ruusu ja kulkuri -elokuva. Osittain tämä johtui hänen ohjattavakseen tulleista aiheista, osittain myös otteen herpautumisesta. Täysin ymmärrettävää toki oli, etteivät ehkä sellaiset aiheet kuin Kalle-Kustaa Korkin seikkailut, "Jees, olympialaiset," sanoi Ryhmy ja Rengasmatka eli Peräkylän pikajuna voineet ohjaajaa sanottavammin inspiroida. Toisaalta monessa paremmassakaan aiheessa (Kanavan laidalla, Kuisma ja Helinä) Ilmari Unho ei ehkä pannut parastansa.

Kalle-Kustaa Korkin seikkailut perustuivat Outsiderin luomaan tunnettuun henkilöhahmoon, joka 1940-luvun vuosina (ja myöhemminkin) oli ihastuttanut Suomen kansaa päivittäisillä viiden minuutin mittaisilla radioseikkailuillaan. Elokuvaan käsikirjoituksen teki Kaarlo Hirvonen. Nimiosaan kiinnitettiin Joel Rinne ja hänen sekundantikseen Pekka Lipposeksi Reino Valkama.

Ilmari Unhon viimeinen elokuva oli kesällä 1953 ohjattu maalaisnäytelmä Sillankorvan emäntä. Tarina perustui Hilja Kilven samannimiseen näytelmään vuodelta 1915. Nimiosaa esittää valkokankaalla harvoin nähty kokemäkeläisnäyttelijä Helena Futtari, hänen tytärtään Elina Pohjanpää.

Elokuvan miehiä, kilpakosijoita ja itsekin kilpailun kohteita ovat Helge Herala ja Aku Korhonen. Viimeksimainitun tulkinta Savelan Eetu-isännästä katsottiin hieman yllättäen sivuosa-Jussin arvoiseksi.

Ilmari Unho olisi kyllä halunnut jatkaa ohjaustyötä Sillankorvan emännän jälkeenkin, mutta Suomi-Filmi ei enää antanut hänelle tähän tilaisuutta vaan ilmoitti työsuhteen päättyneeksi. Unho perusti neljän hengen Kouluteatterin, joka kierteli ympäri maata esittämässä mm. Aleksis Kiven Kihlausta. Vuonna 1957 Unho kiinnitettiin Porin teatterin johtajaksi Matti Kassilan jälkeen. Hän kuoli vuonna 1961. Elokuvaohjaustöitä ehti hänelle vuosina 1939-53 kertyä kaiken kaikkiaan 26.

-------------------------------------------------------

 

Ura: Näyttelijänä Suomen Kansallisteatterissa 1925-30.
Teatterinjohtajana, näyttelijänä ja ohjaajana Rovaniemellä. Porissa ja Viipurissa 1931-35.
Lehtimiehenä Viipurissa 1935-38.
Suomi-Filmin palveluksessa 1938-53.
Porin Teatterin johtaja vuodestasta 1957.
Elokuvaohjauksia kaikkiaan 26. Runsaasti myös käsikirjoituksia.

Elokuvat:
1939 Punahousut
1940 Kersantilleko Emma nauroi?
1940 Poikani pääkonsuli
1941 Poretta eli Keisarin uudet pisteet
1942 Neljä naista.
1942 Kuollut mies rakastuu.
1943 Syntynyt terve tyttö.
1943 Miehen kunnia
1943 Kirkastettu sydän
1944 Kuollut mies vihastuu
1944 Kartanon naiset
1945 Kolmastoista koputus
1945 Valkoisen neilikan velho
1946 Minä elän
1947 Pimeänpirtin hävivitys
1947 Koskenkylän laulu
1948 Kilroy sen teki
1948 Ruusu ja kulkuri
1949 Kalle-Kustaa Korkin seikkailut
1950 Härmästä poikia oli kymmenen
1951 Sadan miekan mies
1951 Kuisma ja Helinä
1952 "Jees, olympialaiset", sanoi Ryhmy
1952 Rengasmatka
1953 Sillankorvan emäntä
-------------------------------------------------------

Takaisin

Lähteet