Olavi Virta


-------------------------------------------------------
Virta, Olavi
Oskari Olavi Ilmen
27.2.1915-14.7.1972

-------------------------------------------------------
Olavi Virta syntyi Sysmässä Särkilahden kylän Riuttalan torpassa 27.2.1915. Kasteen yhteydessä hän sai nimekseen Oskari Olavi Ilmen. Oskari nimen hän sai isänsä ja isoisänsä mukaan. Juho Oskari Ilmen suomensi sukunimensä Virraksi vuonna 1926.


Olavi Virta liittyi vuonna 1933 Dallapén oppilasorkesteriin. Olavi Virran "ensiesiintyminen" tapahtui Heimolassa. Dallapéssa soittanut Helge Pahlman otti Virran oppilaskunnasta koottuun Tama-orkesteriin, ja sen mukana Olavi Virta aloitti keikkailun.

Ensimmäisen esiintymiskappaleensa Olavi Virta muistelee olleen Orchids for my lady.

Sodan alkaessa suurten orkesterien kiertueet katkesivat. Osa muusikoista palveli viihdytyskiertueilla Hangosta Petsamoon rintamalinjoilla ja niiden takana. Talvisodan jälkeen siviilikiertueet aloitettiin uudelleen, mutta ne jäivät lyhyiksi jatkosodan syttymisen vuoksi. Kuluttavan asemasodan aikana viihdyttäjiä tarvittiin rintamalla.

Radiolupien määrä kohosi kaksinkertaiseksi sotavuosina. Radio tarjosi sotauutisten ohella viihdykettä, äänilevyt ja elävät esitykset toivat valoa ja ja iloa elämään. Radiotyössä hioivat taitojaan tulevat laulajakuninkaat, Tapio Rautavaara oli Aunuksen radiossa ja Olavi Virta Kannaksen radiossa.

Olavi Virta Korven radiossa, kuvaaja: Nikulainen, helmikuussa 1944
Kuva: Jatkosota. Yleisradiotoiminta sodan aikana, Korven radio. Radiolähetys Korven radion studiosta. Alikersantti Olavi Virta laulaa, toinen sotilas säestää pianolla.

Olavi Virta nousi sodan loppupuolella ja jälkeen rivilaulajasta kaikkien aikojen solistitähdeksi. Virta oli monessa mukana sodan jälkeen: paitsi soololaulajana, myös Kipparikvartetissa, elokuvanäyttelijänä, revyyssä, levy-yhtiömiehenä, toimittajana, säveltäjänä-sanoittajana.

Virran uran huippuvuosia olivat 1953-57. Uran alamäki lehdistön siivittämänä alkoi kuuluisasta Ilomantsin keikasta 1959: Olavi Virta lauloi kuitenkin klassikkoja vielä 60-luvun puolella (mm. Hopeinen kuu).

Virralla oli merkittävä osuus varhaisessa Kipparikvartetissa, Suomen kaikkien aikojen suosituimmassa lauluyhtyeessä. Kipparit aloittivat lauluääninä Kaunis Veera-elokuvassa (1950), ja aloittivat julkiesiintymiset yleisön vaatimuksesta. Kippareita luotsasi ja sovitti Harry Bergrström (myöhemmin myös Godzinsky). Vuonna 1953 Olavi Virta jäi pois Kippareista ja tilalle tuli Eero Väre.

Olavi Virta esiintyi parissakymmenessä elokuvassa,

Olavi Virta levytti n. 591 kappaletta, teki myös lukuisia sanoituksia
-------------------------------------------------------

Ura

1932 Dallapé-orkesterin oppilassolisti
1937 Rainbow-orkesterin laulusolisti, Bruno Laakon Lepakot-orkesri
1939 Levytykset alkoivat
1945-1946 Dallapé-orkesterin laulusolisti
1950-1953 Kipparikvartetin toinen tenori
1966 Viimeiset levytykset
Levytyksistä

levytysten kokonaismäärä on kuutisensataa (näistä lähes 80% 1950-luvulla)

Hittejä mm.: Kultainen nuoruus, Kwai-joen silta, Buona sera signorina, Tähti ja meripoika, Metsäkukkia, Tulisuudelma, Tango Desiree, Sinitaivas, Mustasukkaisuutta, Itämaista rakkautta, Mambo italiano, Saavuthan jälleen Roomaan, Poika varjoisalta kujalta, Delfiinipoika, Maruzzella

Tunnetuimpia sävellyksiä

1952 Punatukkaiselle tytölleni (tango)
1948 Yö kerran unhon antoi (valssi)
Linkit:
Olavi Virran haastattelut Yle Arkissa Matti Heinivaho. (1970, materiaalinauha)

-------------------------------------------------------
Takaisin Näyttelijät-sivulle

Lähteet