Verbien taivutuksessa perusmuoto (da-infinitiivi) ja indikatiivin preesens ovat päinvastaisessa asteessa. Kaikki preesensin muodot ovat samassa asteessa.   lugeda lukea hüpata hypätä ma loen luen hüppan hyppään sa loed luet hüppad hyppäät ta loeb lukee hüppab hyppää me loeme luemme hüppame hyppäämme te loete luette hüppate hyppäätte nad loevad lukevat hüppavad hyppäävät ma-infinitiivi on aina vahva-asteinen. lugema lukemaan hüppama hyppämään Imperfekti on aina vahva-asteinen. (toisin kuin suomen kielessä) ma lugesin luin hüppasin hyppäsin sa lugesid luit hüppasid hyppäsit ta luges luki hüppas hyppäsi me lugesime luimme hüppasime hyppäsimme te lugesite luitte hüppasite hyppäsitte nad lugesid lukivat hüppasid hyppäsivät nud-partisiippi muodostetaan da-infinitiivin vartalosta, joten se voi olla joko vahva- tai heikkoasteinen. (sama kuin suomen kielessä) lugenud lukenut hüpanud hypännyt Konditionaali muodostetaan preesensin vartalosta, joten se voi olla joko vahva- tai heikkoasteinen. (toisin kuin suomen kielessä) ma loeksin lukisin hüppaksin hyppäisin sa loeksid lukisit hüppaksid hyppäisit ta loeks lukisi hüppaks hyppäisi me loeksime lukisimme hüppaksime hyppäisimme te loeksite lukisitte hüppaksite hyppäisitte nad loeksid lukisivat hüppaksid hyppäisivät Imperatiivin sinä-muoto muodostetaan verbin preesensvartalosta, joten se voi olla joko vahva- tai heikkoasteinen. (sama kuin suomen kielessä) Imperatiivin teie-muoto muodostetaan da-infinitivin vartalosta, joten se voi olla joko vahva- tai heikkoasteinen. (sama kuin suomen kielessä) loe lue hüppa hyppää lugege lukekaa hüpake hypätkää