Imperfekti

Imperfektin tunnuksena on yleensä -si.
Joskus esiintyy myös tunnus -i.

Näissä verbeissä esiintyy tunnus -i.
tulla, olla, panna, surra
teha, näha
saada, jääda
süüa, juua, tuua, lüüa, luua
pidada 'täytyä'

Astevaihtelusanoilla on imperfektissä aina vahva vartalo.

Yksikön 3. persoonassa ei ole päätettä ja se päättyy imperfektin tunnukseen -s. Monikon 3. persoonassa si- tunnukseen liitetään monikon tunnus -d.
istuda istun ma istusin
    sa istusid
    ta istus
    me istusime
    te istusite
    nad istusid

Konsonanttivartaloisilla verbeillä tunnus liitetään konsonanttivartaloon. Yksikön 3. persoonassa vartalokonsonantin ja imperfektin s- tunnuksen väliin tulee -i.
osta ostan ma ostsin
    sa ostsid
    ta ostis
    me ostsime
    te ostsite
    nad ostsid

Poikkeuksellinen on minna-verbi.
minna lähen ma läksin
    sa läksid
    ta läks
    me läksime
    te

läksite
    nad läksid

Yksikön 3. persoonassa ei ole päätettä ja se päättyy imperfektin tunnukseen -i.
ma tulin tegin sain sõin pidin
sa tuli tegid said sõid pidid
ta tuli tegi sai sõi pidi
me tulime tegime saime sõime pidime
te tulite tegite saite sõite pidite
nad tulid tegid said sõid pidid

IMPERFEKTIN KIELTOMUOTO

Imperfektin kieltomuodot muodostetaan taipumattoman kieltosanan ei ja taipumattoman nud- partisiipin avulla.
Kaikissa persoonissa on siis sama muoto.

Nud- partisiippi muodostetaan da-infinitiivin vartalosta. Astevaihteluverbeilla nud-partisiippi voi siis olla joko vahva- tai heikkovartaloinen.
istuda ma ei istunud
  ta ei istunud

lugeda loen lugesin lugenud
osata oskan oskasin osanud

Konsonanttivartaloisilla verbeillä tunnus liitetään konsonanttivartaloon.
osta ostnud
sõita sõitnud

Poikkeuksellisia muotoja.
minna läinud
teha teinud
näha näinud

Huomaa myös seuraavat verbit:
olla olnud
tulla tulnud
pesta pesnud
surra surnud