Joogasta elämänlaatua

Liisa Moilanen Silja Heikkisen haastateltavana

Kuopiolainen Liisa Moilanen kiinnostui joogasta oman terveytensä parantamiseksi jo 60-luvulla. Silloin ei vielä ollut tarjolla ohjattua joogaa. Myös suomalainen joogakirjallisuus oli hyvin vähäistä. Itsenäinen joogan harjoittelu kohensi Liisan terveyttä. Tästä innostuneena hän päätti kokeilla, löytyisikö Kuopiosta muitakin joogasta kiinnostuneita. Ensimmäiseen kokoontumiseen heitä tuli yli 30. Siitä alkoi Liisan pitkäaikainen joogaohjaajan työ, joka jatkuu nykyäänkin mm. Kuopion kansalaisopiston ja Kuopion joogakerhon ryhmien vetäjänä. "Jooga on minulle hyvin kokonaisvaltainen, luonnonmukainen ja terveellinen elämäntapa", hän kertoo.

joliis22.JPG (13079 bytes)

Liisa Moilanen

	Harrastajat (5'15") Silja Heikkinen haastattelee Pirkko Hyttinen Riitta Korhonen
	Kaija Vanninen Ritva Kankkunen

Intian kävijä (6'06")

Silja Heikkinen haastattelee

Siilinjärveläinen Stig Björkqvist teki meditaatiomatkan Intiaan. Hän asui neljä viikkoa intialaisen pyhimyksen Amman henkisessä yhteisössä eli ashramissa. Päiväohjelmaan kuului meditoinnin ja ruokailujen lisäksi työpalvelua. Stig tapasi myös Pyhä Äiti Amman.

jostig22.JPG (13006 bytes)

Stig Björkqvist

jotem2.JPG (52679 bytes)

Amritapuri temppeli

Ensimmäiset perimätiedot joogasta ovat yli 5000 vuoden takaa Intiasta. Se kirjoitettiin muistiin 2500 vuotta sitten. Vuosituhansien kuluessa joogasta on kehittynyt itsehoito- ja itsekasvatusmenetelmä myös länsimaissa. Suomessa tunnetuin joogan laji on hathajooga. Sen harjoitukset koostuvat fyysisistä harjoituksista, hengitysharjoituksista ja rentoutumisesta. Toinen, varsinkin nuorten suosioon noussut astangajooga (voimajooga) on hieman hathajoogaa voimakkaampi joogan laji. Meillä vähemmän tunnettuja lajeja ovat vielä: karmajooga eli työn jooga, siinä joogit tekevät epäitsekästä työtä ihmiskunnan hyväksi, ja bhaktijooga eli rakkauden jooga, joka on hartauteen suuntautuva joogan laji.

Jooga on tullut meillä tunnetuksi erityisesti terveyttä ja notkeutta edistävänä harjoitusmenetelmänä. Kehon hyvinvointi vaikuttaa myös henkiseen hyvään oloon, ja siten koko käyttäytymisemme tasapainottuu. Joogan harjoittamisesta on apua esimerkiksi tuki-, liikunta- ja hengityselinten vaivoihin. Jooga helpottaa myös stressiä ja laskee korkeata verenpainetta. Jooga sopii kaikenikäisille ja erikuntoisille ihmisille, sillä jokainen voi tehdä harjoitukset omien edellytystensä mukaisesti.

Fyysistä joogaa voidaan syventää harjoittamalla meditaatiota eli mietiskelyä. Meditaation opetteleminen alkaa keskittymisellä. Kun keskittyminen sujuu, voidaan puhua meditaatiosta. Sen säännöllinen harjoittaminen vapauttaa vihasta ja kaunasta, katkeruudesta ja ahneudesta sekä muistakin epäviisaista mielentiloista. Se tuo elämään lisää rauhallisuutta ja tyyneyttä.

Suomessa joogaa voi harrastaa lähes kaikissa kansalais- ja työväenopistoissa. Lisäksi Suomen Joogaliitto ja sen paikallisyhdistykset järjestävät joogakursseja.

Radio Kirjo 2001 – Silja Heikkinen