Jatkosota - Sota, joka piti käydä

Ilkka Halonen
11. Aselepo, Lapin sota ja asekätkentä
11.1. Aselepo ja välirauha

Tasavallan presidentin, Suomen Marsalkka Mannerheimin johdolla hallitus pääsi elokuun loppupuolella 1944 neuvotteluyhteyteen neuvostojohdon kanssa. Tämän tuloksena sovittiin aselevosta, joka suomalaisten osalta alkoi syyskuun 4.päivänä. Neuvostojoukot tulittivat ja tekivät jopa hyökkäyksiä vuorokauden pitempään.
Moskovassa 19.9.1944 allekirjoitetun välirauhan ehdot olivat erittäin ankarat. Niihin ei kuitenkaan enää kuulunut ehdotonta antautumista. Staliniin olivat suomalaisten torjuntavoitot tehneet ilmeisen vaikutuksen. Sotakorvausmäärä oli laskettu kevättalvella vaaditusta puoleen, 300 miljoonaan dollariin. Moskovan rauhaan verrattuna Suomi menetti lisäksi Petsamon alueen kaivoksineen. Neuvostoliitto luopui vaatimasta Hankoa, jonka tilalle piti vuokrata Porkkala 50 vuodeksi. Saksalaiset joukot piti internoida tai karkottaa. Samanaikaisesti kuitenkin oli Suomen armeija kotiutettava ja sotasyylliset tuli vangita ja tuomita. Ehtojen noudattamista varten Suomeen lähetettiin valvontakomissio, johon neuvostoliittolaisten lisäksi kuului brittiläisiä jäseniä.

Radio Kirjo 22.05.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen