Jatkosota - Sota, joka piti käydä

Ilkka Halonen
12. Sodasta rauhaan
12.1. Tappiot

Sotiemme - ehkä paremminkin pitäisi sanoa vapautemme - hinta oli korkea. Sotatapaturma-arkistoon toukokuun loppuun 1945 mennessä saapuneiden ilmoitusten mukaan puolustusvoimien tappiot jatko- ja Lapin sodassa olivat yhteensä noin 208 000 henkilöä. Heistä kaatuneita ja haavoihinsa kuolleita oli lähes 58 000, ja haavoittuneita 148 000.Lottia menehtyi palvelustehtävissä noin 230. Sotavankeja palautettiin Suomeen sodan jälkeen lähes 2100. Noin 400 suomalaista sotilasta kuoli sotavankeudessa. Maavoimien osuus taistelutappioista oli yli 97 %.
Kuten luonnollista onkin, eniten tappioita kärsittiin hyökkäysvaiheessa ja sodan loppuvaiheen viivytys- ja torjuntataisteluissa. Kuitenkin on muistettava, ettei asemasotakaan ollut mitään paikallaan lekottelua, sillä neuvostojoukot hyökkäilivät suurinkin joukoin asemiamme vastaan. Kuukausittaiset tappiot asemasodassa olivat kaatuneina ja haavoittunein yhteensä noin 1000 miestä.
Siviileitä kuoli sotavammoihin ensisijassa pommitusten uhreina yli 1200 henkilöä. Heistä toista sataa palveli kauppalaivastossa.
Saksalaisten tappiot pohjoisessa Suomessa olivat yhteensä lähes 84 000, joista haavoittuneita oli noin 60 000 henkeä. Pääosa saksalaistappioista syntyi taisteluissa neuvostojoukkoja vastaan.
Vihollisemme tappioluvut ovat aivan toista suuruusluokkaa. Koska virallisia tappiotietoja ei ole ollut käytettävissä, ovat suomalaiset sotiemme tutkijat arvioineet karkeasti, että suomalaisia ja saksalaisia vastaan Suomen suunnalla taistelleiden neuvostojoukkojen tappiot olivat yli 200 000 henkilöä kaatuneina sekä 550 000 haavoittuneina, siis yhteensä yli 750 000 sotilasta. Suomalaisten vangiksi jäi yli 64 000 puna-armeijalaista, joita tiettävästi odotti varsin ankea kohtalo isänmaassaan. Osa teloitettiin, osa joutui pakkotyöhön.

Radio Kirjo 22.05.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen