Jatkosota - Sota, joka piti käydä
Ilkka Halonen
12. Sodasta rauhaan
12.1. Tappiot
Sotiemme - ehkä paremminkin
pitäisi sanoa vapautemme - hinta oli korkea. Sotatapaturma-arkistoon toukokuun
loppuun 1945 mennessä saapuneiden ilmoitusten mukaan puolustusvoimien tappiot
jatko- ja Lapin sodassa olivat yhteensä noin 208 000 henkilöä.
Heistä kaatuneita ja haavoihinsa kuolleita oli lähes 58 000, ja haavoittuneita
148 000.Lottia menehtyi palvelustehtävissä noin 230. Sotavankeja palautettiin
Suomeen sodan jälkeen lähes 2100. Noin 400 suomalaista sotilasta kuoli
sotavankeudessa. Maavoimien osuus taistelutappioista oli yli 97 %.
Kuten luonnollista onkin, eniten tappioita kärsittiin hyökkäysvaiheessa
ja sodan loppuvaiheen viivytys- ja torjuntataisteluissa. Kuitenkin on muistettava,
ettei asemasotakaan ollut mitään paikallaan lekottelua, sillä
neuvostojoukot hyökkäilivät suurinkin joukoin asemiamme vastaan.
Kuukausittaiset tappiot asemasodassa olivat kaatuneina ja haavoittunein yhteensä
noin 1000 miestä.
Siviileitä kuoli sotavammoihin ensisijassa pommitusten uhreina yli 1200
henkilöä. Heistä toista sataa palveli kauppalaivastossa.
Saksalaisten tappiot pohjoisessa Suomessa olivat yhteensä lähes 84
000, joista haavoittuneita oli noin 60 000 henkeä. Pääosa saksalaistappioista
syntyi taisteluissa neuvostojoukkoja vastaan.
Vihollisemme tappioluvut ovat aivan toista suuruusluokkaa. Koska virallisia
tappiotietoja ei ole ollut käytettävissä, ovat suomalaiset sotiemme
tutkijat arvioineet karkeasti, että suomalaisia ja saksalaisia vastaan
Suomen suunnalla taistelleiden neuvostojoukkojen tappiot olivat yli 200 000
henkilöä kaatuneina sekä 550 000 haavoittuneina, siis yhteensä
yli 750 000 sotilasta. Suomalaisten vangiksi jäi yli 64 000 puna-armeijalaista,
joita tiettävästi odotti varsin ankea kohtalo isänmaassaan. Osa
teloitettiin, osa joutui pakkotyöhön.
Radio Kirjo 22.05.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen