Jatkosota - Sota, joka piti käydä

Ilkka Halonen
1. Välirauhan henki
1.2. Suomi Saksan "kanssasotija"

Neuvostoliiton vakuuttelut pienille maille menettivät lopullisesti uskottavuutensa Baltian maiden miehityksen jälkeen. Tämän jälkeen suomalaisten valtaosalle oli selvää, että Neuvostoliiton perimmäinen tarkoitus oli edelleen maamme valloittaminen. Tätä mielipidettä vahvensi osaltaan perustettu Suomen - Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura - "todellinen viides kolonna", joka esitti alistumista Neuvostoliiton tahtoon sekä järjesti mielenosoituksia ja mellakoita.
Neuvostoliitto pyrki aktiivisesti sekaantumaan Suomen presidentin vaaliin joulukuussa 1940. Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov tyrmäsi myös Suomen ja Ruotsin kaavailut yhteisestä puolustusliitosta. Mieliala Suomessa muuttui yhä levottomammaksi. Kun muuta vaihtoehtoa ei ollut, katseet kääntyivät Saksaan, jonka talvisodan aikainen kielteinen suhtautuminen Suomeen oli muuttunut selvästi myönteisemmäksi syksyllä 1940.
Suomen ja Saksan kauttaliikennesopimus tehtiin 22.9.1940 ja saksalaisten miehistön ja materiaalin kuljetukset Vaasan kautta Pohjois-Norjaan alkoivat välittömästi. Saksa aloitti myös asetoimitukset Suomeen muutamaa päivää myöhemmin. Ne käsittivät mm. kenttätykistökalustoa. Marraskuussa 1940 tehtiin sopimus myös saksalaisten lomalaiskuljetuksista Suomen kautta. Suomen alueelle jäi noin 2200 miestä etappitehtäviin.
Ensimmäisen kerran saksalaiset esittivät suomalaisille hyökkäysaikeensa Pohjois-Suomen kautta sotilasneuvotteluissa toukokuun 25. päivänä 1941. Sotilasneuvotteluja jatkettiin kesäkuun alussa Helsingissä. Lisäjoukkojen tulo Pohjois-Suomeen pyrittiin naamioimaan joukkojen vaihdoksi. Näiden Neuvostoliittoa vastaan tarkoitettujen joukkojen tulo Suomeen alkoi jo neuvottelujen ollessa käynnissä kesäkuun alussa. Meritse tuli maahamme muutamassa vuorokaudessa 30 000 miestä ja suunnaton määrä materiaalia. Lisäjoukkoja saapui Lappiin Pohjois-Norjan kautta. Lopulta Lapissa operoi saksalaisten riveissä yli 200 000 miestä. Ilmavoimat tukeutuivat sodan vaiheissa eri puolelle Suomea. Poliittista sopimusta Saksan kanssa ei solmittu. Suomi katsoi olevansa "kanssasotija", ei liittolainen.

Radio Kirjo 16.01.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen