Jatkosota - Sota, joka piti käydä
Ilkka Halonen
1. Välirauhan henki
1.2. Suomi Saksan "kanssasotija"
Neuvostoliiton
vakuuttelut pienille maille menettivät lopullisesti uskottavuutensa Baltian
maiden miehityksen jälkeen. Tämän jälkeen suomalaisten valtaosalle
oli selvää, että Neuvostoliiton perimmäinen tarkoitus oli
edelleen maamme valloittaminen. Tätä mielipidettä vahvensi osaltaan
perustettu Suomen - Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura - "todellinen
viides kolonna", joka esitti alistumista Neuvostoliiton tahtoon sekä
järjesti mielenosoituksia ja mellakoita.
Neuvostoliitto pyrki aktiivisesti sekaantumaan Suomen presidentin vaaliin joulukuussa
1940. Neuvostoliiton ulkoministeri Molotov tyrmäsi myös Suomen ja
Ruotsin kaavailut yhteisestä puolustusliitosta. Mieliala Suomessa muuttui
yhä levottomammaksi. Kun muuta vaihtoehtoa ei ollut, katseet kääntyivät
Saksaan, jonka talvisodan aikainen kielteinen suhtautuminen Suomeen oli muuttunut
selvästi myönteisemmäksi syksyllä 1940.
Suomen ja Saksan kauttaliikennesopimus tehtiin 22.9.1940 ja saksalaisten miehistön
ja materiaalin kuljetukset Vaasan kautta Pohjois-Norjaan alkoivat välittömästi.
Saksa aloitti myös asetoimitukset Suomeen muutamaa päivää
myöhemmin. Ne käsittivät mm. kenttätykistökalustoa.
Marraskuussa 1940 tehtiin sopimus myös saksalaisten lomalaiskuljetuksista
Suomen kautta. Suomen alueelle jäi noin 2200 miestä etappitehtäviin.
Ensimmäisen kerran saksalaiset esittivät suomalaisille hyökkäysaikeensa
Pohjois-Suomen kautta sotilasneuvotteluissa toukokuun 25. päivänä
1941. Sotilasneuvotteluja jatkettiin kesäkuun alussa Helsingissä.
Lisäjoukkojen tulo Pohjois-Suomeen pyrittiin naamioimaan joukkojen vaihdoksi.
Näiden Neuvostoliittoa vastaan tarkoitettujen joukkojen tulo Suomeen alkoi
jo neuvottelujen ollessa käynnissä kesäkuun alussa. Meritse tuli
maahamme muutamassa vuorokaudessa 30 000 miestä ja suunnaton määrä
materiaalia. Lisäjoukkoja saapui Lappiin Pohjois-Norjan kautta. Lopulta
Lapissa operoi saksalaisten riveissä yli 200 000 miestä. Ilmavoimat
tukeutuivat sodan vaiheissa eri puolelle Suomea. Poliittista sopimusta Saksan
kanssa ei solmittu. Suomi katsoi olevansa "kanssasotija", ei liittolainen.
Radio Kirjo 16.01.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen