Jatkosota - Sota, joka piti käydä

Ilkka Halonen
2. Rintamaa kohti
2.1. Liikekannallepano

Talvisodan jälkeen joukot kotiutettiin siten, että sodan aikaiset joukko-osastot säilytettiin toistaiseksi, vaikka niiden henkilöstöä, hevosia ja ajoneuvoja lomautettiin. Jos tilanne olisi edellyttänyt, olisi kenttäarmeijan uudelleen perustaminen ollut nopea suoritus.
Kuitenkin jo vuoden 1940 lopulla siirryttiin uuteen järjestelmään, kun uudet lkp-suunitelmat valmistuivat. Maa oli jaettu 16 sotilaslääniin, joista kukin perusti divisioonan. Uusi järjestely takasi nopean ja varman liikekannallepanon.
Sotilaspoliittisen tilanteen kärjistyessä Euroopassa aloitettiin kesäkuussa 1941 Suomen puolustusvoimien saattaminen sodan kannalle. Rauhanajan maavoimien joukkojen pääosa määrättiin 10.6. päivätyllä käskyllä saatettavaksi sotavahvuisiksi. Merivoimat sai 15.6. käskyn siirtyä sodanuhkakokoonpanoon. Lisäksi käskettiin perustaa Pohjois-Suomen joukot, jotka vielä samana päivänä 15.6. alistettiin saksalaiselle armeijan esikunnalle. Tämä lkp:n ensimmäinen vaihe sujui nopeasti. Joukot oli perustettu 1 - 3 päivän kuluttua käskystä.
Liikekannallepanon toinen vaihe alkoi välittömästi ensimmäisen jälkeen. Ensimmäiseksi annettiin ilmavoimille käsky siirtyä kokonaisuudessaan sodanajan kokoonpanoon. Maavoimien ensimmäinen liikekannallepanopäivä oli 18.6.. Kuudentoista divisioonan lisäksi perustettiin mm kaksi jääkäriprikaatia sekä ratsuväkiprikaati.
Joukkojen keskittäminen perustui puolustukselliseen operaatiosuunnitelmaan. Keskityskuljetukset puolustusalueille sujuivat tehtyjen aikataulujen mukaan. Erityinen ansio keskitysten onnistumisesta on annettava poliittiselle johdolla, sillä olihan armeija pääosin alueillaan jo ennen sodan puhkeamista.
Saksan Neuvostoliittoa vastaan 22.6. aloittama hyökkäys aiheutti muutoksia tehtyihin suunnitelmiin. Keskitysvaihe päättyi kokonaisuudessaan 29.6., jolloin Karjalan Armeija muodostettiin.
Koko armeijamme vahvuus, joka oli kesäkuun alkupäivinä noin 100 000, oli keskitysvaiheen loppuessa kohonnut yli 475 000 mieheen. Miesten lisäksi rintamalla tai välittömästi sen läheisyydessä palveli samanaikaisesti noin 20 000 naista. Koko sodan aikana "rintamanaisia" oli yhteensä noin 100 000.

Radio Kirjo 30.01.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen