Jatkosota - Sota, joka piti käydä
Ilkka Halonen
2. Rintamaa kohti
2.1. Liikekannallepano
Talvisodan jälkeen
joukot kotiutettiin siten, että sodan aikaiset joukko-osastot säilytettiin
toistaiseksi, vaikka niiden henkilöstöä, hevosia ja ajoneuvoja
lomautettiin. Jos tilanne olisi edellyttänyt, olisi kenttäarmeijan
uudelleen perustaminen ollut nopea suoritus.
Kuitenkin jo vuoden 1940 lopulla siirryttiin uuteen järjestelmään,
kun uudet lkp-suunitelmat valmistuivat. Maa oli jaettu 16 sotilaslääniin,
joista kukin perusti divisioonan. Uusi järjestely takasi nopean ja varman
liikekannallepanon.
Sotilaspoliittisen tilanteen kärjistyessä Euroopassa aloitettiin kesäkuussa
1941 Suomen puolustusvoimien saattaminen sodan kannalle. Rauhanajan maavoimien
joukkojen pääosa määrättiin 10.6. päivätyllä
käskyllä saatettavaksi sotavahvuisiksi. Merivoimat sai 15.6. käskyn
siirtyä sodanuhkakokoonpanoon. Lisäksi käskettiin perustaa Pohjois-Suomen
joukot, jotka vielä samana päivänä 15.6. alistettiin saksalaiselle
armeijan esikunnalle. Tämä lkp:n ensimmäinen vaihe sujui nopeasti.
Joukot oli perustettu 1 - 3 päivän kuluttua käskystä.
Liikekannallepanon toinen vaihe alkoi välittömästi ensimmäisen
jälkeen. Ensimmäiseksi annettiin ilmavoimille käsky siirtyä
kokonaisuudessaan sodanajan kokoonpanoon. Maavoimien ensimmäinen liikekannallepanopäivä
oli 18.6.. Kuudentoista divisioonan lisäksi perustettiin mm kaksi jääkäriprikaatia
sekä ratsuväkiprikaati.
Joukkojen keskittäminen perustui puolustukselliseen operaatiosuunnitelmaan.
Keskityskuljetukset puolustusalueille sujuivat tehtyjen aikataulujen mukaan.
Erityinen ansio keskitysten onnistumisesta on annettava poliittiselle johdolla,
sillä olihan armeija pääosin alueillaan jo ennen sodan puhkeamista.
Saksan Neuvostoliittoa vastaan 22.6. aloittama hyökkäys aiheutti muutoksia
tehtyihin suunnitelmiin. Keskitysvaihe päättyi kokonaisuudessaan 29.6.,
jolloin Karjalan Armeija muodostettiin.
Koko armeijamme vahvuus, joka oli kesäkuun alkupäivinä noin 100
000, oli keskitysvaiheen loppuessa kohonnut yli 475 000 mieheen. Miesten lisäksi
rintamalla tai välittömästi sen läheisyydessä palveli
samanaikaisesti noin 20 000 naista. Koko sodan aikana "rintamanaisia"
oli yhteensä noin 100 000.
Radio Kirjo
30.01.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen