Jatkosota - Sota, joka piti käydä

Ilkka Halonen
4. Elämää rintamalla
4.1. Lotat

Jatkosodan aikana naisten osuus kansan kestokyvyn ylläpidossa oli erittäin tärkeä. Myös sotatoimialueella työskenteli jatkuvasti tuhansia naisia.
Aseellinen taistelu ei kuulunut vuonna 1921 perustetun Lotta Svärd-järjestön toimintamuotoihin, mutta sitäkin tärkeämpänä pidettiin maanpuolustuksen kaikkea muuta tukemista. Lottien rauhanajan toiminnoista näkyvimpiä olivat muonituksen järjestäminen ja kanttiinipalvelu suojeluskuntien ja puolustusvoimien harjoituksissa, urheilukilpailut sekä avustustoiminta, johon saatiin varoja keräysten, myyjäisten ja arpajaisten avulla. Sodan aikana lotat vapauttivat miehiä taistelujoukkoihin toimimalla muun muassa lääkintä-, muonitus-, viesti-, ilmavalvonta- ja toimistotehtävissä. Sotatoimialueen lukuisat lottakanttiinit ovat yhä edelleen sotiemme veteraanien kiitollisessa muistissa.
Vuonna 1943 Lotta Svärd-järjestön jäsenmäärä 144 313. Sodan aikana oli puolustusvoimien palveluksessa jatkuvasti keskimäärin 13 000 kenttälottaa, jotka tuskin itsekään olivat selvillä siitä, miten arvokas heidän panoksensa oli Suomen puolustamiselle. Kaiken kaikkiaan sotakomennuksella oli yhteensä yli 90 000 lottaa. Maininnan ansaitsevat myös kotirintaman lukuisissa tehtävissä toimineet lottatytöt, joiden määrä ylitti 50 000 jäsenen rajan 1943. Lottavelvollisuuttaan täyttäessään kuoli sotien aikana 292 lottaa; heistä oli kaatuneita ja kadonneita 117 naista.
Unohtaa ei sovi myöskään sotilaskotisisarien työtä. Sodan aikana Lotta Svärd ja sotilaskotiyhdistykset toimivat samantapaisissa tehtävissä ja samoilla alueilla. Kun varsinainen huolto oli lottien vastuulla, sotilaskotisisaret huolehtivat miesten muusta hyvinvoinnista samaan tapaan kuin rauhankin aikana. Sotavuosina he toivat kanttiininsa sotatoimialueelle, missä jo ennestään saattoi olla lottienkin huoltopaikkoja.
Kolmantena, myös erittäin tärkeänä naisryhmänä sotatoimialueella , ansaitsevat maininnan sairaanhoitajat ja apusisaret. Osa heistä oli lottia. Suuri joukko oli SPR:n sijoittamia hoitajia. Kerrallaan palveluksessa olevien sairaanhoitajien määrä vaihteli 4700:n ja 2500:n välillä kenttä- ja sotasairaaloissa. Sodan aikana kuoli 14 puolustusvoimien palveluksessa ollutta hoitajatarta.

Radio Kirjo 27.02.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen