Jatkosota - Sota, joka piti käydä
Ilkka Halonen
4. Elämää rintamalla
4.1.
Lotat
Jatkosodan aikana naisten
osuus kansan kestokyvyn ylläpidossa oli erittäin tärkeä.
Myös sotatoimialueella työskenteli jatkuvasti tuhansia naisia.
Aseellinen taistelu ei kuulunut vuonna 1921 perustetun Lotta Svärd-järjestön
toimintamuotoihin, mutta sitäkin tärkeämpänä pidettiin
maanpuolustuksen kaikkea muuta tukemista. Lottien rauhanajan toiminnoista näkyvimpiä
olivat muonituksen järjestäminen ja kanttiinipalvelu suojeluskuntien
ja puolustusvoimien harjoituksissa, urheilukilpailut sekä avustustoiminta,
johon saatiin varoja keräysten, myyjäisten ja arpajaisten avulla.
Sodan aikana lotat vapauttivat miehiä taistelujoukkoihin toimimalla muun
muassa lääkintä-, muonitus-, viesti-, ilmavalvonta- ja toimistotehtävissä.
Sotatoimialueen lukuisat lottakanttiinit ovat yhä edelleen sotiemme veteraanien
kiitollisessa muistissa.
Vuonna 1943 Lotta Svärd-järjestön jäsenmäärä
144 313. Sodan aikana oli puolustusvoimien palveluksessa jatkuvasti keskimäärin
13 000 kenttälottaa, jotka tuskin itsekään olivat selvillä
siitä, miten arvokas heidän panoksensa oli Suomen puolustamiselle.
Kaiken kaikkiaan sotakomennuksella oli yhteensä yli 90 000 lottaa. Maininnan
ansaitsevat myös kotirintaman lukuisissa tehtävissä toimineet
lottatytöt, joiden määrä ylitti 50 000 jäsenen rajan
1943. Lottavelvollisuuttaan täyttäessään kuoli sotien aikana
292 lottaa; heistä oli kaatuneita ja kadonneita 117 naista.
Unohtaa ei sovi myöskään sotilaskotisisarien työtä.
Sodan aikana Lotta Svärd ja sotilaskotiyhdistykset toimivat samantapaisissa
tehtävissä ja samoilla alueilla. Kun varsinainen huolto oli lottien
vastuulla, sotilaskotisisaret huolehtivat miesten muusta hyvinvoinnista samaan
tapaan kuin rauhankin aikana. Sotavuosina he toivat kanttiininsa sotatoimialueelle,
missä jo ennestään saattoi olla lottienkin huoltopaikkoja.
Kolmantena, myös erittäin tärkeänä naisryhmänä
sotatoimialueella , ansaitsevat maininnan sairaanhoitajat ja apusisaret. Osa
heistä oli lottia. Suuri joukko oli SPR:n sijoittamia hoitajia. Kerrallaan
palveluksessa olevien sairaanhoitajien määrä vaihteli 4700:n
ja 2500:n välillä kenttä- ja sotasairaaloissa. Sodan aikana kuoli
14 puolustusvoimien palveluksessa ollutta hoitajatarta.
Radio Kirjo 27.02.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen