Jatkosota - Sota, joka piti käydä

Ilkka Halonen
5. Vapaa-aika
5.1. Urheilu asemasotavaiheessa

Karhumäen valtaus joulukuun alkupäivinä 1941 päätti tavallaan jatko-sodan hyökkäysvaiheen. Sodan pitkittyminen ja yli kaksi vuotta kestäneen asemasotavaiheen yksitoikkoisuus alkoivat vaikuttaa heikentävästi sotilaskuntoon. Niin sanottu valistustoiminta ja monipuolinen liikuntakasvatustoiminta tulivat kuukausi kuukaudelta yhä tärkeämmiksi. Niinpä päämajaan perustettiinkin liikuntakasvatustoimisto. Tuloksena neuvotteluista eri lajiliittojen kanssa saatiin eri urheilulajien kouluttajiksi kokeneita valmentajia. Muun muassa tunnettu mestarihiihtäjä vääpeli Veli Saarinen huolehti puolustusvoimissa hiihtoon liittyvistä asioista.
Joukkojen kilpailutoimintaa ohjeistettiin päämajan antamin käskyin. Jo huhtikuun 1942 puolivälissä oli annettu ohje "urheilutoiminnasta kenttäjoukoissa keväällä 1942". Siinä sanottiin, että "mikäli taistelutilanne sallii, kenttäjoukoissa on lumen lähdettyä pyrittävä järjestämään joukkourheilua mahdollisimman laajassa mittakaavassa noudattaen samoja periaatteita kuin kuluneen talven hiihto- ja hiihtoammuntakilpailuissa". Sopiviksi kilpailulajeiksi esitettiin murtomaajuoksu- ampumakilpailuja sekä suunnistusta. Ohje kehotti aloittamaan kilpailut perusyksiköstä - komppaniasta ja patterista - ja etenemään edelleen portaittain aina armeijakuntaan, jopa Kannaksen, Aunuksen ja Maaselän Ryhmiin saakka. Eri tasoilla kurssitettiin liikuntakasvatusupseereita. Myös mittavaa kurssitoimintaa oli eri urheilulajien puitteissa
Niinpä urheilua eri muodoissaan harrastettiin ja kilpailtiin kaikilla rintamanosilla. Hiihto oli suosituin kilpailulaji. Kesällä yleisurheilu keräsi eniten osallistujia. Kuvan kilpailutoiminnan vilkkaudesta saa muun muassa tilastosta, joka toteaa kenttäarmeijassa heinäkuussa 1942 järjestetyn yhteensä 2350 virallista kilpailua. Muutamat rintamajoukkojen urheilutapahtumat olivat mittavuudessaan melkein uskomattomia. Karhumäen "olympialaisia" - kuten niitä kutsuttiin - seurasi jopa 15 000 katsojaa eikä kesällä 1942 paikalla ollut SUL:n puheenjohtaja Urho Kaleva Kekkonen aiheetta todennut: "Ajankohdalle kuvaavaa on, että nähdäkseen kunnolliset urheilukilpailut, on tultava Karhumäkeen asti".
Erään rykmentin komentajan esimiehelleen lähettämän kirjeen teksti tuo erinomaisesti esiin rintamaurheilun sotilaallisen merkityksen: "Urheilun ansiosta on voitu säilyttää joukkojen mieliala korkealla tasolla. Päivittäinen urheilun harjoittaminen tuo sisällystä rintamasotilaan elämään...Urheilun harrastaminen ja kilpailuinto ovat luoneet sotilaille vahvan fyysisen kunnon sekä tehneet heistä hyviä sotilaita ja rohkeita partiomiehiä."

Radio Kirjo 13.03.2002 - Kirsi-Marja Myöhänen