Jatkosota - Sota, joka piti käydä

Ilkka Halonen
9. Pommitukset ja sotainvalidit
9.1. Helsingin pommitukset

Jatkosodan ensimmäisinä vuosina neuvostoliittolaiset eivät kyenneet pommittamaan vakavasti Helsinkiä. Tilanne alkoi muuttua vuoden 1943 kuluessa. Koska Suomi ei ehtojen ankaruuden vuoksi hyväksynyt neuvostohallituksen esitystä sodasta irrottautumiseksi, päätti neuvostoasevoimien ylijohto antaa kaukopommitusvoimilla voimakkaat iskut Helsinkiä vastaan. Operaatio toteutettiin kolmena yönä eli 7., 17. ja 27. päivinä helmikuuta 1944. Kaikkiaan kaukopommitusvoimat tekivät yli 2000 lentoa.
Helsingin ilmatorjunnasta vastasi Ilmatorjuntarykmentti 1. Kaikkiaan rykmentillä oli noin 80 erikaliperista ilmatorjuntatykkiä - helmikuun aikana niitä saatiin lisää - sekä valonheittimiä. Vuoden 1943 aikana Saksasta saadut ilmavalvontatutkat paikansivat lentokoneen noin 120 km:n päästä ja ilmatorjuntatutkat noin 30 km:n päästä. Hyvin harjoitettu Helsingin ilmatorjunta pystyi keskittämään tulensa myös pimeällä ja huonossa näkyvyydessä. Tietoja saatiin myös aisti-ilmavalvonnalta sekä saksalaisilta Suomenlahden eteläpuolelta.
Ensimmäinen hyökkäys 6./7.2.1944 epäonnistui ilmatorjuntamme ansiosta. Hyökkääjä joutui pudottamaan pääosan pommeistaan kohteiden ulkopuolelle. Siitä huolimatta 103 helsinkiläistä kuoli.
Saksalaiset lähettivät Helsinkiin Malmin kentälle ennen toista neuvostohyökkäystä yöhävittäjäosaston, joka oli koulutettu ilmataisteluihin valonheittäjien valossa. Yöhävittäjäosaston ja erityisesti ilmatorjunnan tehokkaan sulkutulen ansiosta toinenkin hyökkäys helmikuun 16. ja 17. päivien välisenä yönä epäonnistui. Vain muutama pommi osui itse kaupunkiin. Helsinkiläisiä kuoli 25.
Helmikuun 26. päivän illalla ilmavalvonta ilmoitti valtavan ilma-armadan kokoontuvan Suursaaren lähettyvillä ja suuntautuvan kohti pääkaupunkia. Hyökkäys oli siihen astisista ankarin kestäen yli 10 tuntia. Yli 500 konetta yritti tunkeutua ilmatorjunnan ampumien sulkujen läpi. Tuhansista eri suurista pommeista vain noin 350 räjähti kaupungissa surmaten 18 ihmistä.
Pommitusten tuloksena kuoli yhteensä 146 ihmistä ja haavoittui 356. Suurimmat tappiot syntyivät ensimmäisessä hyökkäyksessä. Tappiot vähenivät ratkaisevasti, kun opittiin suojautumaan väestönsuojiin hälytyksen tapahtuessa. Taloja tuhoutui yhteensä 109.
Onnistuneen torjunnan ohella ammuttiin kolmen pommituksen aikana alas yhteensä 25 neuvostokonetta. Ilman tehokasta ilma- ja hävittäjätorjuntaa olisi pääkaupunkimme ollut rauniokasa.

Radio Kirjo 08.05.2002 - Kirsi-Marja myöhänen