Jatkosota - Sota, joka piti käydä
Ilkka Halonen
9. Pommitukset
ja sotainvalidit
9.1. Helsingin pommitukset
Jatkosodan ensimmäisinä
vuosina neuvostoliittolaiset eivät kyenneet pommittamaan vakavasti Helsinkiä.
Tilanne alkoi muuttua vuoden 1943 kuluessa. Koska Suomi ei ehtojen ankaruuden
vuoksi hyväksynyt neuvostohallituksen esitystä sodasta irrottautumiseksi,
päätti neuvostoasevoimien ylijohto antaa kaukopommitusvoimilla voimakkaat
iskut Helsinkiä vastaan. Operaatio toteutettiin kolmena yönä
eli 7., 17. ja 27. päivinä helmikuuta 1944. Kaikkiaan kaukopommitusvoimat
tekivät yli 2000 lentoa.
Helsingin ilmatorjunnasta vastasi Ilmatorjuntarykmentti 1. Kaikkiaan rykmentillä
oli noin 80 erikaliperista ilmatorjuntatykkiä - helmikuun aikana niitä
saatiin lisää - sekä valonheittimiä. Vuoden 1943 aikana
Saksasta saadut ilmavalvontatutkat paikansivat lentokoneen noin 120 km:n päästä
ja ilmatorjuntatutkat noin 30 km:n päästä. Hyvin harjoitettu
Helsingin ilmatorjunta pystyi keskittämään tulensa myös
pimeällä ja huonossa näkyvyydessä. Tietoja saatiin myös
aisti-ilmavalvonnalta sekä saksalaisilta Suomenlahden eteläpuolelta.
Ensimmäinen hyökkäys 6./7.2.1944 epäonnistui ilmatorjuntamme
ansiosta. Hyökkääjä joutui pudottamaan pääosan
pommeistaan kohteiden ulkopuolelle. Siitä huolimatta 103 helsinkiläistä
kuoli.
Saksalaiset lähettivät Helsinkiin Malmin kentälle ennen toista
neuvostohyökkäystä yöhävittäjäosaston, joka
oli koulutettu ilmataisteluihin valonheittäjien valossa. Yöhävittäjäosaston
ja erityisesti ilmatorjunnan tehokkaan sulkutulen ansiosta toinenkin hyökkäys
helmikuun 16. ja 17. päivien välisenä yönä epäonnistui.
Vain muutama pommi osui itse kaupunkiin. Helsinkiläisiä kuoli 25.
Helmikuun 26. päivän illalla ilmavalvonta ilmoitti valtavan ilma-armadan
kokoontuvan Suursaaren lähettyvillä ja suuntautuvan kohti pääkaupunkia.
Hyökkäys oli siihen astisista ankarin kestäen yli 10 tuntia.
Yli 500 konetta yritti tunkeutua ilmatorjunnan ampumien sulkujen läpi.
Tuhansista eri suurista pommeista vain noin 350 räjähti kaupungissa
surmaten 18 ihmistä.
Pommitusten tuloksena kuoli yhteensä 146 ihmistä ja haavoittui 356.
Suurimmat tappiot syntyivät ensimmäisessä hyökkäyksessä.
Tappiot vähenivät ratkaisevasti, kun opittiin suojautumaan väestönsuojiin
hälytyksen tapahtuessa. Taloja tuhoutui yhteensä 109.
Onnistuneen torjunnan ohella ammuttiin kolmen pommituksen aikana alas yhteensä
25 neuvostokonetta. Ilman tehokasta ilma- ja hävittäjätorjuntaa
olisi pääkaupunkimme ollut rauniokasa.
Radio Kirjo 08.05.2002 - Kirsi-Marja myöhänen